Taimenkantoja elvytetään virtavesien kunnostuksilla – Vähälle huomiolle jääneet purot ovat luultua tärkeämpiä

Kuhmon keskustaajaman läpi virtaava Pajakkakoski on kalastajien suosiossa. Kunnostushankkeen suunnitelmaan on kirjattu 200 kohteen kartoitus. Kuva: Pekka Agarth

Taimenkantojen elvyttämien ja virtavesien kunnostaminen tulisi kohdistaa pieniin puroihin, kertoo Vaelluskala ry:n kalatalousasiantuntija Henrik Kettunen.

"Suomessa on arviolta 120 000 kilometriä purovesiä, jotka ovat taimenille tärkeitä lisääntymispaikkoja. Puroluokan kohteissa voi olla kymmenkertaiset poikastiheydet suurempiin koskiin verrattuna."

Virtavesiä on kunnostettu Suomessa jo 1980-luvulta lähtien. Kohteena ovat olleet pääosin suuremmat kosket, joita on aikoinaan perattu tukkien uittamista varten. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että tulokset olisivat nykyisin parempia, jos kunnostus olisi aloitettu puroista.

Kainuun Kuhmossa parhaillaan käynnissä olevassa virtavesien kunnostus- ja kartoitushankkeessa kunnostetaan suurempien koskien lisäksi myös pienempiä puroja.

"Kartoitettuja koskia on tällä hetkellä 140 ja hankesuunnitelmaan on kirjattuna 200. Pienissä puroissa koskia on arviolta 70 kappaletta", kertoo hankkeen projektipäällikkö Vesa Rantanen.

Viime vuoden toukokuussa käynnistyneen hankkeen on määrä päättyä tämän vuoden lokakuussa.

"Odotan, että viiden vuoden kuluttua vesissä on luonnonkalaa, eivätkä kannat ole vain istutusten varassa," Rantanen sanoo.

Kuhmossa virtavesiä kunnostetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin. EU:n myöntämällä Leader-hankerahoituksella on voitu palkata Rantasen lisäksi yksi työntekijä, ja kustantaa kunnostustöihin tarvittavaa välineistöä kuten kahluusaappaita.

Talkoovoimina on lukuisten paikallisten vesiosakaskuntien jäseniä. Lentiiran kylän osakaskunnan puheenjohtaja Topi Heikkinen oli eilen torstaina mukana Aittokosken kunnostustöissä. Hänen mukaansa kosken luonnonkalakanta on saatu kasvamaan.

Vaelluskala ry:n Kettusen mukaan juuri paikalliset vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa virtavesien kunnostus- ja ylläpitotöissä. Suomessa kertaalleen kunnostettujen koskien seuranta on Kettusen mukaan vielä vähäistä.

"Ruotsissa virtavesien kuntoa seurataan myös kunnostustöiden jälkeen. Suomessa on muutamia kohteita, joissa ennallistettu koski on muuttunut muutamassa vuodessa kutukelvottomaksi. Harrastajien aktivoiminen on tärkeää, ja sitä Kuhmossa tehdään ansiokkaasti."

Käytännön kunnostustyössä rakennetaan kutusoraikkoja, joihin kutevat kalat voivat haudata munansa. Niiden alapuolelle rakennetaan suuremmista kivistä kivikkoja, jotka suojaavat kasvavia poikasia.

Fyysinen kunnostustyö vie projektipäällikkö Rantasen mukaan joitakin tunteja. Kunnostuksen suunnitteluun taas saattaa vierähtää muutama viikko. Vaikka kunnostus on mahdollista tehdä suurelta osin kaivinkoneen avulla, käsin tehty viimeistely on tärkeää.

"Koneella voidaan rakentaa oikea ympäristö emoille ja isommille poikasille, mutta myös alkuvaiheen elinympäristön korjaaminen on tärkeää", Kettunen kertoo.

Hankkeen hallinnointi ja hankerahoituksen hakeminen ovat molemmat Kuhmon kaupungin käsissä. Kaupunginjohtajan Tytti Määtän mukaan hankkeen tavoitteet ovat kahtalaiset.

"Ensinnäkin tavoitteena on tietenkin suojella kalakantoja, parantaa kutumahdollisuuksia ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Toisaalta tavoite on lisätä myös Kuhmon houkuttelevuutta kalastus- ja luontomatkailukohteena."

Määtän mukaan virtavesien kunnostuksella on tärkeä imagovaikutus Kuhmoon. Kuhmossa on paljon vapaana virtaavia koskia, joista Pajakkakoski kulkee aivan keskustaajaman läpi.

Kaupunginjohtaja kertoo, että erämatkailu on Kuhmossa huomattava elinkeino.

"Metsästyksen ja kalastuksen taloudellinen vaikutus on 3,5 miljoonaa euroa. Ajatuksena on, että se voisi nousta 7,5 miljoonaan euroon."

Matkailun lisäksi kalavesien kunnostus ja ylläpito on tärkeää myös paikallisille. Kuhmossa on haluttu tukea nuorten metsästys- ja kalastusharrastuksia. Kaupungissa järjestetäänkin esimerkiksi perhokalastus- ja perhonsidontaopetusta.