12-vuotiaalla Jätkä-Juholla on 20 000 linnunpöntön ja 5 000 jätkänkynttilän urakka

Juhon metsuri-isä on opettanut pojan käyttämään moottorisahaa ja huolehtii muutenkin työvälineiden kunnosta. Kuva: Miska Puumala

Hyrynsalmella Kemppaisten talon edustalla on pino kelottuneita tukkeja. Niistä syntyy 12-vuotiaan Juho Kemppaisen, lempinimeltään Jätkä-Juhon, käsittelyssä jätkänkynttilöitä.

Pätkittynä vajaan metrin pölleiksi ja odottelemassa loppusilausta ne seisovat vanhan navetan ulkopuolella. Tottuneesti Kemppainen sahaa pölleihin ristikot ja siirtelee ne kuivumaan.

Nimellä Jätkä-Juho syntyy tänä vuonna jätkänkynttilöiden lisäksi myös reilut 20 000 linnunpönttöä.

Elokuun lopussa valmiina on noin 2 000 linnunpönttöä. Työtilaksi on remontoitu Kemppaisten kotitilan vanha navetta Kuva: Miska Puumala

Tuotteet lähtevät myyntiin Puuilolle. Viime vuonna Puuilo tilasi jätkänkynttilöitä 1000 kappaletta, mutta se ei riittänyt alkuunkaan. Tänä vuonna myymälöihin lähtee 5 000 kappaletta.

Ihan yksin Juho ei koko urakkaa joudu tekemään vaan apuna on perhe ja kesätöissä oli serkkuja. Töitä tehdään Kemppaisten tilan vanhassa navetassa, josta on vastikään remontoitu kunnolliset työtilat.

Juho Kemppaisen (keskellä) lisäksi yritystoiminnan pyörittämiseen osallistuu koko perhe. Taru Kemppainen ja Toni Ahokas ovat olleet alusta asti mukana. Kuva: Miska Puumala

"Alkuun Ukkohallassa matkailuyrittäjä tarvitsi 40 kappaletta jätkänkynttilöitä. Huomattiin, ettei niitä oikein missään ole kunnollisia, niin ruvettiin sitten tekemään ja myymään", Juho Kemppainen tiivistää Jätkä-Juhon alun.

Jätkänkynttiläbisneksen alku vaati paljon erilaisten sahausmallien testailua. Jätkänkynttilä syttyy huonosti, jos puu ei ole täysin kuivaa, joten yleensä se vaatii avukseen sytytyspaloja tai muita apuvälineitä.

"Käytiin ostamassa varmaan kaikki mahdolliset sytytyspalat ja testailtiin niitä. Kokeiltiin sytyttää alta ja päältä ennen kuin löydettiin tämä miten ne nyt tehdään"; kertoo Juho Kemppaisen sisko Taru Kemppainen nauraen.

Lopulta Kemppaiset tulivat tulokseen, että kelottunut puu sopii tarkoitukseen parhaiten. Ensimmäiset kelopuut jätkänkynttilöihin saatiin metsurina työskentelevän Teuvo isän kautta. Nykyään kelopuuta saadaan Kuusamon yhteismetsästä.

Linnunpönttöjä varten tarvitaan 30 kilometriä lautaa. Yhden pöntön tekemiseen ei kauaa kulu, kun osat on valmiiksi sahattu ja työvaiheet jaettu tekijöiden kesken. Kuva: Miska Puumala

Yritystoimintaan tuli kunnolla vauhtia joulun alla 2020, kun Puuilo kiinnostui tuotteista osittain sattumalta.

Taru Kemppainen ja tämän mies Toni Ahokas tapasivat sattumalta Puuilon perustaja Markku Tuomaalan, joka ihastui Jätkä-Juhon tarinaan ja tuotteisiin ja otti asian puheeksi yrityksessä.

"Seuraavana maanantaina sieltä tuli soitto, että pystyttekö tekemään 1000 kappaletta. Laskemisen ja pohdinnan jälkeen vastattiin, että kyllä", Ahokas kertoo.

Alussa haastetta aiheuttivat puutteelliset tilat ja märkä sää. Tilauksen aikaan räntää satoi jatkuvasti eivätkä jätkänkynttilät olleet kuivua millään. Niitä käytiin öisinkin kääntelemässä pannuhuoneessa.

Kun yhdestä urakasta oli selvitty, tulikin tilaus jo toiseen, isompaan, 5 000 kappaleen urakkaan. Lisänä tuli myös tilaus linnunpöntöistä.

Puuilolle menevien jätkänkynttilöiden lisäksi niitä toimitetaan myös lähialueelle.

Juholta kuluu yhden jätkänkynttilän tekoon muutama minuutti. Hitain vaihe on kuivatus. Linnunpönttöjä tehdään sarjatyönä niin, että yksi ihminen tekee yhtä työvaihetta.

Maaseudun Tulevaisuus sai Jätkä-Juholta kaksi nimikoitua linnunpönttöä. Kuva: Miska Puumala

Linnunpönttöjä varten Kuhmon sahalta toimitettiin Kemppaisten pihaan yhteensä 30 kilometriä lautaa. Valmiit pöntöt lähtevät eri puolille Suomea niin, että ne ovat ensi helmikuussa myynnissä. Jätkänkynttilät lähtevät maailmalle jo marraskuussa.

Valtavan määrän linnunpönttöjä ja jätkänkynttilöitä valmistaminen vaatii kunnon työvälineet. Myös työturvallisuudesta huolehditaan kunnolla. Isä Teuvo on ammatiltaan metsuri ja opettanut Juhon käyttämään moottorisahaa. Päällä on aina myös asianmukaiset suojavarusteet.

"Toistaiseksi vielä on aina aikuinen paikalla ja valvomassa", Teuvo Kemppainen lisää.

Oppi erilaisten koneiden käyttöön on tullut pikkuhiljaa talon töiden ohessa. Talvisin Juho hoitaa esimerkiksi pihan aurauksen ja onpa hän päässyt ajamaan metsäkonettakin.

Iso osa työvälineistä on saatu Puuilolta, joka halusi tukea nuorta yrittäjää. Samalla ne pääsevät käytännön kestävyystestiin.

Yritykset ovat olleet muutenkin mukana tukemassa nuoren yrittäjän työtä. Tukea on saatu Puuilon lisäksi muun muassa Ponsselta ja Husqvarnalta. Ensimmäinen yhteistyökumppani oli Suomen sytystyspalat, jo

Osa työvälineistä ja suojavarusteista on saatu yhteistyökumppaneilta, jotka ovat halunneet tukea nuorta yrittäjää. Kuva: Miska Puumala

Juho ja muu perhe haluavat laittaa saadun tuen ja avun kiertämään. Maalla välitetään -projekti syntyi, kun jätkänkynttilätoimituksen yhteydessä autettiin ikäihmisiä.

"Täällä syrjässä asuu paljon vanhuksia, jotka ei enää jaksa tai pysty enää tekemään kaikkea itse. Heitä autetaan esimerkiksi ruohonleikkuussa, pienissä korjaustarpeissa ja puutarha-askareissa", Taru Kemppainen kertoo.

Sahaamisen ja rakentamisen ohella Jätkä-Juho ehtii myös elämään normaalia 12-vuotiaan arkea. Koulun ohella vaihtelua yritystoimintaan tuo jääkiekkoharrastus. Työpäivätkään eivät veny liian pitkiksi, kun ympärillä on perhe auttamassa.

"Onhan tämä yritystoiminta ollut meille kaikille uutta ja sitä on jouduttu opettelemaan. Varsinkin hallinnollisessa puolessa on paljon mitä vielä opetellaan. Juho tutustuu siihenkin sitten pikkuhiljaa", toteaa Taru Kemppainen.