Energiapuusta maksetaan paikoin paremmin kuin kuitupuusta
Kuljetusmatkan piteneminen syö energiapuun korjuun kannattavuutta nopeasti.
Metsäkone korjasi energiapuuta Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen työmaalla Siilinjärvellä tiistaina. Kuva: Lari LievonenVenäläisen polttohakkeen tuonnin loppuminen on räjäyttänyt kotimaisen energiapuun kysynnän uudelle tasolle. Energiapuusta maksetaan monin paikoin enemmän kuin ensiharvennusten kuitupuusta.
”Itä-Suomessa energiapuun tilanne muuttui samalla, kun venäläisen polttohakkeen tuonti loppui. Sen jälkeen kotimaiseen energiapuuhun on kohdistunut valtava kysyntä”, toteaa johtaja Pekka Sahlman Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.
Sahlmanin mukaan suurten kaupunkien isot lämpölaitokset ovat maksaneet energiapuusta kilpailukykyistä hintaa kuitupuuhun nähden.
”Energiapuun hintojen nousu saattaa olla syynä siihen, että myös kuitupuun hinnat ovat alkaneet luisua ylöspäin.”
Sahlman muistuttaa, että hinnan lisäksi metsänomistajien kannattaa miettiä määrää. Energiapuun korjuussa saanto hehtaarilta on aina suurempi kuin perinteisessä ainespuuhakkuussa.
”Energiapuuksi kelpaa ainespuuta ohuempi puu. Myös haapa ja leppä kelpaavat mukaan. Energiapuuta on myös helpompi korjata, sillä ainespuu pitää lajitella tavaralajeittain kasoihin.”
Sahlmanin mukaan kohteesta riippuen energiapuun kertymä voi nousta jopa 40 prosenttia suuremmaksi kuin ainespuulla. Pienimmilläänkin lisäys on 10 prosentin luokkaa.
”Energiapuun korjuu voisi tarjota työmahdollisuuksia myös hankintahakkaajille. Karsitun rangan teko noin kolmen sentin latvamittaan onnistuu jokaiselta moottorisahaajalta.”
Sahlman pitää metsäteollisuuden huolta kuitupuun ohjautumisesta polttoon turhana.
”Ensiharvennuspuulle ei ole riittävästi kysyntää. Kyse on muutenkin pienistä määristä verrattuna esimerkiksi Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan 6 miljoonan kuution puunkäyttöön.”
”Suurin plussa tässä on juuri se, että vuosikymmenten tuskailun jälkeen pieniläpimittaisille kohteille on tullut kysyntää. Se auttaa saamaan harvennusmetsät kuntoon”, Sahlman iloitsee.
Metsäkeskuksen mukaan Suomessa on nuoria hoitotarpeisia metsiä noin 460000 hehtaaria, joista olisi mahdollista korjata pienpuuta. Lisäksi kiireellisiä ensiharvennuksia on noin 900000 hehtaarin verran.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtajan Hannu Justenin mukaan myös Lounais-Suomessa varsinainen ainespuukauppa on käynyt laiskasti, mutta energiapuulle riittää kysyntää.
”Energiapuusta maksetaan paikoin ainespuuta paremmin. Sen korjuun ja kuljetuksen kannattavuutta syö kuitenkin polttoaineen hintojen nousu.”
Justenin mukaan energiapuun lisäksi mäntytukki käy Lounais-Suomessa jopa yllättävän hyvin kaupaksi. Sen kysyntä on parempi kuin vuosiin.
Metsä Groupin Rauman-sahan käynnistyminen parantanee sen kysyntää entisestään.
Alkuvuonna puukauppoja on tehty 13,9 miljoonasta kuutiometristä. Määrä on 28 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.
Tukin kantohinnat ovat vuoden alusta kohonneet 9–12 prosenttia ja kuitupuiden 13–16 prosenttia.
”Kantohintojen seurantaa vaikeuttavat ostajien käyttämät erilaiset lisät, jotka eivät kirjaudu tilastoihin”, Justen harmittelee.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




