Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Etelärannikon metsänomistajat ottivat toisistaan mittaa metsätaitokilpailussa: "Varmaan jyvät erottuivat akanoista"

    Porvoossa järjestetyssä kilpailussa oli 13 taitotehtävää ja leimaustehtävä. Monille yhteisöllisyys ja muiden metsänomistajien tapaaminen oli kuitenkin itse kilpailua tärkeämpää.
    Metsänomistaja Anders Wasström pohti Porvoossa viime torstaina järjestettyjen metsätaitokilpailujen leimaustehtävässä, mitkä rungot tulisi poistaa seuraavassa harvennuksessa.
    Metsänomistaja Anders Wasström pohti Porvoossa viime torstaina järjestettyjen metsätaitokilpailujen leimaustehtävässä, mitkä rungot tulisi poistaa seuraavassa harvennuksessa. Kuva: Kimmo Haimi

    Iloinen puheensorina täytti porvoolaisen metsäpolun, kun 66 etelärannikon metsänomistajaa kokoontui torstaina kisaamaan parhaan metsätaitoilijan tittelistä.

    Metsätaitokilpailun johtaja ja metsänhoitoyhdistys Eteläisen Metsäreviirin alueneuvoja Ove Simosas oli tyytyväinen runsaaseen osallistujamäärään.

    "Viime vuosi jäi valitettavasti väliin. Järjestämisessä on iso vaiva, niin on kiva, kun on osallistujia."

    Noin 2,2 kilometrin pituinen metsätaitorata kulki Porvoon kaupungin metsässä.

    Hyvinkääläisten metsänomistajien ja viljelijöiden Hanna-Leena Wejbergin ja Tuomo Palvan mielestä rata oli hyvä ja sopivan haastava.

    "Varmaan jyvät erottuvat akanoista. Vaikea sanoa, miten meni", Palva arvioi kilpailun jälkeen.

    Ensimmäistä kertaa mukana ollut Staffan Söderström mittasi relaskoopilla puuston pohjapinta-alaa.
    Ensimmäistä kertaa mukana ollut Staffan Söderström mittasi relaskoopilla puuston pohjapinta-alaa. Kuva: Kimmo Haimi

    Aikaa radan suorittamiseen oli tunti ja 40 minuuttia, ja yli 60-vuotiaille 10 minuuttia enemmän. Kilpailussa oli 13 taitotehtävää ja lisäksi leimaustehtävä.

    "Nopeasti meni, kaikki aika tuli käytettyä. Leimaus oli paha, olisi varmaan pitänyt ottaa kuusia ronskimmin pois", Wejberg kävi läpi omaa suoritustaan.

    Samaa mieltä oli Tom Nylund. "Leimaus oli hankala. Ei tiennyt etukäteen, mitä puulajeja pitäisi karsia ja mitä säästää."

    Metsänhoitoyhdistys Eteläinen Metsäreviiri toimii ruotsinkielisellä Uudellamaalla. Kilpailujen järjestämisessä oli mukana myös metsäkeskus.

    Peter Stjernberg mittasi puun korkeutta keppimenetelmällä relaskooppia hyödyntäen.
    Peter Stjernberg mittasi puun korkeutta keppimenetelmällä relaskooppia hyödyntäen. Kuva: Kimmo Haimi

    Mukaan radalle oli uskaltautunut myös ensikertalainen Staffan Söderström.

    Hän opiskelee metsäkoneenkuljettajaksi TTS Työtehoseuralla ja suorittaa parhaillaan harjoittelua. Kilpailuun Söderströmin houkutteli 50 vuotta kisoja kiertänyt kummisetä.

    "Vähän on paineita, sillä myös metsurina työskennellyt ja nyt eläkkeellä oleva isä on ollut joskus mukana ja voittanut."

    Kauimmaiset osallistujat olivat saapuneet paikalle Paraisilta ja Kemiönsaarelta.

    "Yleensä puolet pokaaleista on mennyt Kemiöön", kilpailun johtaja Simosas arvioi etukäteen.

    Arvaus osui täsmälleen oikeaan: yksilö- ja joukkuekilpailujen kuudesta palkintosijasta kemiöläiset nappasivat lopulta kolme.

    Voittajille jaetut pokaalit eivät olleet mitä tahansa pystejä.

    Eteläinen Metsäreviiri oli saanut lahjoituksena porvoolaisille veljeksille 50 vuoden ajalta kertyneet metsätaitokilpailujen pokaalit. Alueneuvoja Torolf Finnbäck keksi, että pokaaleihin voisi vaihtaa uudet kilvet ja laittaa ne kiertoon.

    "Eivät ne olisi minkään arvoisia pahvilaatikossa. Nyt kierrätettiin", Simosas totesi.

    Alueen pinta-alan arvioiminen vaati tällä kertaa erityistä tarkkuutta, sillä sen keskellä oli lampi.
    Alueen pinta-alan arvioiminen vaati tällä kertaa erityistä tarkkuutta, sillä sen keskellä oli lampi. Kuva: Kimmo Haimi

    Metsätaitokilpailuissa kilpaillaan metsien mittaamiseen ja arviointiin liittyvissä tehtävissä. Apuna on vain relaskooppi ja tehtäväkortti taulukoneen.

    Eniten aikaa vievät yleensä leimaustehtävä ja puuston runkotilavuuden määrittäminen. Tällä kertaa jälkimmäiseen toi lisähaastetta rinteinen maasto.

    Simosasin mukaan metsätaitokilpailuissa tarvitaan aina vähän onnea. "Se on kilpailun suola."

    Monille yhteisöllisyys on kuitenkin itse kilpailua tärkeämpää.

    "On tärkeää osallistua ja tavata muita metsänomistajia ja alan toimijoita", sanoi metsänomistaja Mårten Malmström.

    Ennen metsänomistajien taitokisoja samalla radalla olivat kisanneet jo aiemmin metsäammattilaiset ja Puumiesten liitto.

    Simosasin mukaan tehtävissä oli pieniä eroja, mutta päärata oli sama. Ammattilaisilla painotettiin enemmän laskemista, metsänomistajilla käytännönläheisyyttä.

    "Monet taitavat metsänomistajat pärjäisivät kyllä hyvin myös ammattilaissarjassa."

    Metsätaitokilpailujen osallistujamäärät ovat laskeneet vuosien saatossa. Sama ilmiö on näkynyt myös ruotsinkielisellä rannikolla.

    "Iäkkäitä metsänomistajia on jäänyt nyt pois. Ilahduttavaa on, että muutamia uusia nuoria on tullut mukaan", Simosas totesi.

    Tulokset

    • Yleinen
    • 1. Ulf Bergström, 155 p.
    • 2. Stefan Selen, 148 p.
    • 3. Mats Hagman, 146 p.
    • 4. Stefan Widlund, 144 p.
    • 5. Heikki Savolainen, 143 p.
    • 6. Henrik Himberg, 141 p.
    • Joukkue
    • 1. Mhy Eteläinen Metsäreviiri Kemiön 1-joukkue: Ulf Bergström, Gustaf Ekholm ja Henrik Holmen, 416 p.
    • 2. Mhy Eteläinen Metsäreviiri Länsi-Uudenmaan 2-joukkue: Henrik Himberg, Hans Himberg ja Guy Ranta, 399 p.
    • 3. Uudenmaan mhy 1-joukkue: Esko Uusi-Simola, Erkki Hannula ja Pertti Nikula, 396 p.
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.