Lannoitteiden hintojen nousu voi romahduttaa metsänlannoitusten määrän jopa puoleen normaalista

Metsänlannoitus voi lisätä kivennäismaiden puiden kasvua jopa 12–20 kuutiota hehtaarilla. Kuva: Petteri Kivimäki

Tähän asti metsänlannoituksen kustannuksista noin puolet on aiheutunut itse lannoituksesta ja loput kuljetuksista, levityksestä ja työn organisoinnista, arvioi Tapio tiedotteessa. Kivennäismaiden kasvatuslannoitus on ollut noin 350 euroa hehtaarilta, mutta korkeimmilla lannoitehinnoilla se nousee nyt jopa 500 euroon.

"Tekemämme selvityksen perusteella raju hintakehitys on jo keskeyttänyt monet hankkeet tai siirtänyt niitä eteenpäin. Lannoitusten määrän on arvioitu romahtavan jopa noin puoleen normaalista eri puolilla Suomea", kertoo VTT:n erikoistutkija Jyrki Raitila.

Metsänlannoitus on nopea ja kustannustehokas tapa edistää havupuuvaltaisen kasvatusmetsän järeytymistä. Lannoitettu puusto myös kasvaa nopeammin ja sitoo ilmasta enemmän hiilidioksidia.

"Vaikka hintakehitykseen on jo reagoitu, kustannusten nousun jälkeenkin metsälannoitus on edelleen varsin kannattava metsänparannustoimi sisäisen koron ollessa viiden ja kymmenen prosentin välillä. Nähtäväksi jää, onko maakaasun hinnannousu ohimenevä ilmiö ja miten lannoitteiden valmistuskustannukset kehittyvät", Raitila sanoo.

"On kuitenkin ymmärrettävää, että rajut kustannusvaihtelut ovat aina omiaan aiheuttamaan markkinahäiriöitä."

Kivennäismailla typen puute rajoittaa puiden kasvua. Turvemailla puolestaan puutetta on kalista ja fosforista. Lannoitus parantaa metsämaan ravinnetasapainoa ja saa aikaan nopeaa lisäkasvua.

Etelä- ja Väli-Suomen kivennäismaiden varttuneissa metsissä yksi typpilannoitus tuottaa lisäpuuta yleensä noin 12–20 kuutiota hehtaarilla. Turvemailla tuhkalannoituksella kasvu on noin 2-4 kuutiota hehtaarilla.

"Tuhkalannoitteiden kilpailukyky metsälannoituksessa on myös kasvanut, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet. Kaikki muodostuvat puutuhkat eivät kuitenkaan ohjaudu lannoitekäyttöön, koska ne eivät täytä lannoitelainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi haasteena ovat lannoitekäytön kustannukset tuhkan tuottajalle, jotka ovat usein maarakennuskäyttöä korkeammat", kertoo VTT:n erikoistutkija Kirsi Korpijärvi.

Tapion, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä -hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia esteitä Suomen yksityismetsien lannoittamiselle on. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2020 käynnistämää Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.