Metsäkeskus karsii rajustiuudistusalojen tarkastuksia
Suomen metsäkeskus tarkastaa vastedes hakkuualojen uudistamista vain pistokokein.
Aiemmin kaikki alat tarkastettiin.
”Jatkossa uudistusaloista tarkastetaan prosentti”, ylitarkastaja Niina Rissanen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Ministeriö antaa Suomen metsäkeskukselle virallisen tarkastusmääräyksen tammi–helmikuun vaihteessa.
Vuoden alussa voimaan tulleen, uudistetun metsälain mukaan metsänomistajan ei täydy enää tehdä taimikon perustamisilmoitusta.
Uudistamisvelvoite kuitenkin säilyy eli päätehakkuun jälkeen aukkoon täytyy joko istuttaa, kylvää tai saada taimia luontaisesti siemenpuista.
”Uudistamistoimenpiteiden valvonnasta siirrytään enemmän lopputuloksen seurantaan”, Rissanen toteaa.
Tarkastuksessa mitataan taimimäärä ja -tiheys, arvioidaan vesiensuojelun sekä vesakon- ja heinäntorjunnan onnistuminen sekä tärkeiden elinympäristöjen säilyminen.
Vaikka vain sadasosa taimikoista tarkastetaan, tietoa kertyy myös metsävaratiedon inventoinneissa. Kaukokartoitus vaatii edelleen myös maastomittauksia.
”Metsäkeskuksen mittaajat tekevät kohdennettuja maastoinventointeja taimikoihin. Niitä tehdään noin viidesosalla laserkeilausalueen pinta-alasta. Samalla tarkastetaan, onko koealalla lain vaatima taimikko”, Rissanen selventää.
Metsäkeskus valitsee tarkastettavat kohteet otannalla ja kohdistaa ne kolmeen ryhmään.
Tarkastuksen piiriin otetaan taimikoita, jotka ovat metsävaratiedon maastoinventoinneissa todettu kehityskelvottomiksi.
Niin ikään tarkastuksia tehdään vesistöjen lähellä oleviin kohteisiin, joissa on tehty navero- tai ojitusmätästys tai kannonnosto.
Lisäksi metsäkeskus tarkastaa heidän tietojärjestelmässään perustamatta olevat uudistamisalat.
Metsälain lähtökohta on, että valvonta kevenee.
Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa vertaa tilannetta elintarviketeollisuuteen, jossa tehdään pistokokeita sen sijaan että koko aineisto tarkastetaan.
Nykyisin esimerkiksi metsuri tai muu työntekijä istuttaa taimet ja mittaa työnjälkensä. Sen jälkeen palstalle ajaa lakia valvova metsäkeskuksen neuvoja ja tekee samat mittaukset.
Päällekkäistä työtä tehdään tuntikausia ja polttoainetta kuluu. Nyt turhasta työstä halutaan eroon.
”Olisi järkevää valvoa metsäpalveluyritysten ja muiden toimijoiden omia laatujärjestelmiä”, Rakemaa toteaa.
”Metsäkeskus voisi sitten tarkastuksilla arvioida heidän omiin järjestelmiin mitattavan tiedon oikeellisuutta.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
