Puupuhdistamojen lisääminen ojiin vähentää vesistön kuormitusta ja varastoi hiiltä – ”Muodostuu hiilivarasto, joka kompensoi Helsinki–Rooma -lennon kokonaispäästöt”
Puun lisääminen tekee ojista ravinnesieppareita. Se johtuu luultavasti pohjaeläintuotannon tehostumisesta.
Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kuva: SykePuuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta, selviää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreesta tutkimuksesta.
Tukimuksen mukaan puhdistuminen on seurausta puuaineksen pinnalle muodostuvasta päällyskasvustosta ja sitä hyödyntävästä pohjaeliöstöstä. Puupuhdistamo toimii myös hiilivarastona, sillä hiili varastoituu veden alla oleviin puihin sadoiksi tai jopa tuhansiksi vuosiksi.
Syken PuuValuVesi-hankkeessa selvitti maatalousojiin lisätyn puuaineksen vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiluonnon monimuotoisuuteen.
”Puulisäys tekee niin pelto- kuin metsäojistakin ravinnesieppareita. Tämä on todennäköisesti seurausta pohjaeläintuotannon tehostumisesta. Puupuhdistamot toimivat selvästi tehokkaina vesihyönteis- ja nilviäishotelleina” kertoo Syken johtava tutkija Kari-Matti Vuori.
”Tuloksemme viittaavat siihen, että Suomen 1,5 miljoonassa ojakilometrissä piilee suuri potentiaali vesiensuojelun tehostamiseen puupuhdistamojen avulla.”
Syken vertasi keskiläpimitaltaan ja pituudeltaan erilaisten rankapuumäärien varastoimaa hiilimäärää yhden lentomatkustajan Helsinki-Rooma lennon hiilidioksidipäästöihin.
”Esimerkiksi upottamalla neljäkymmentä nelimetristä, keskiläpimitaltaan seitsemän senttistä rankapuuta veteen, muodostuu hiilivarasto, joka kompensoi Helsinki-Rooma lennon kokonaispäästöt. Näin saadaan konkreettinen ilmastohyöty, jonka päälle tulevat vielä vesien- ja luonnonsuojelun hyödyt”, Vuori sanoo.
Päästöt arvioitiin kerosiinin polton hiilidioksidimäärän ja lennon kokonaispäästöjen mukaan. Arviointi tehtiin männyn, kuusen, koivun ja haavan kuivatuoretiheyksien ja hiilipitoisuuksien perusteella. Hiililaskelmat toteutti Cleanfi Oy.
Osalla koheista vesinäytteiden kerääminen kärsi kuivasta vuodesta. Hankkeessa jatkettiin aiemmin käynnistetyssä Etelä-Karjalan Taipalsaaren pelto-ojan tutkimusessa ojan ravinne-, kiintoaines- ja humuspitoisuudet olivat kuitenkin puhdistamolta lähtevässä vedessä huomattavasti alhaisemmat kuin vedessä ennen puhdistamoa.
Esimerkiksi fosforipitoisuudet olivat jopa 30–50 prosenttia alhaisemmat. Myös pohjaeläimistö oli runsastunut huomattavasti.
Puuaineksesta voi liueta veteen sen laatua heikentäviä, happea kuluttavia, happamuutta tai biologista haittaa lisääviä yhdisteitä. Tutkimuksessa tehdyn riskiarvion mukaan on epätodennäköistä, että pienimuotoisina puulisäyksinä toteutetut uppopuurakenteet aiheuttaisivat haittaa vedenlaadulle tai vesieliöille.
”Tulosten perusteella voidaan suositella puuaineksen aktiivista lisäämistä vesiekosysteemeihin, vesiensuojelurakenteisiin ja jopa kuivatusuomastoihin. Vaikka puupuhdistamojen toimivuudesta on jo näyttöä, tarvitaan lisää seuranta-aineistoa rehevistä maatalousojista ja myös puupuhdistamojen jälkihuoltotarpeista”, Vuori arvioi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




