"Lehmien tapporaha pelasti kurimuksesta" – ainainen aitojen teko jäi kaivelemaan savolaispoikaa, ja 30 vuoden kuluttua idealamppu välähti

Puuntyöstökoneet ovat jo pitkään kuuluneet Matti Martikaisen metalliyrityksen valikoimaan. Kuva: Pentti Vänskä

Matti Martikainen on sonkajärveläinen metallialan yrittäjä, jonka käsissä on syntynyt lukemattomia koneita ja keksintöjä. Yksi erikoisimmista taidonnäytteistä on viitisen vuotta sitten valmistunut perinneaidan aidaksien halkaisukone. Keksintö juontaa oikeastaan juurensa Martikaisen lapsuuteen.

"Kotona oli 4 lehmää. Meillä oli kapea ja sokkeloinen tila, niin pisteaitaa piti olla karjalle paljon. Aina itikka-aikana mummo komensi aitojen korjaukseen, kun olisi tehnyt mieli mennä ongelle tai muiden poikien kanssa palloa pelaamaan."

Martikainen ahersi lapsena aitojen huoltomiehenä, mutta nuorena miehenä hän pyrki metallipajalle töihin.

"Lehmistä maksettiin tapporaha 1970-luvun alussa. Se pelasti minut kurimuksesta – menin metallipajalle lakaisemaan lattioita ja jossain vaiheessa päästettiin jo hitsaamaankin. Perustin sitten oman yrityksen Sonkajärven Paisuan kylälle, kotitilan vanhaan navettaan, vuonna 1974."

Aidasten halkomiskone toimii traktorin hydrauliikalla. Kuva: Pentti Vänskä

Aluksi Martikainen korjasi maatalouskoneita, mutta toiminta laajeni pian omien tuotteiden valmistukseen.

"Ensimmäinen koneellinen sarja oli takalanoja."

Kiireisimpinä vuosina töissä oli kymmenkunta miestä ja tärkeimpiä tuotteita olivat pyöröhirren työstökoneet, joita tehtiin Suomeen ja Venäjälle.

"Nyt pyöröhirren teko on vähentynyt merkittävästi, kun höylähirsi on yleistynyt."

Erkki Kainulaisen mukaan aitaa valmistuu noin 20 metriä päivässä, jos rakennustarvikkeet ovat valmiina. Kuva: Pentti Vänskä

Vaikka lehmät olivat lähteneet metalliyrittäjän navetasta ajat sitten, Martikaisen mieltä kaihersi vuosikymmenten ajan, että jotenkin helpommalla aitahommaa olisi pitänyt pystyä tekemään. Entisaikaan renkien tehokkaimmat työkalut aidaksien teossa olivat leka ja kiila.

"Viisi vuotta sitten sanoin, että nyt tehdään se kone, jota olen 30 vuotta miettinyt", hän kertoo.

"Ensimmäinen versio oli niin huono, ettei se onnistunut millään. Puu kiilautui vain jumiin. Muutama kuukausi sitä sitten kehiteltiin."

Tavoitteena oli, että koneella pystyisi halkaisemaan kierteisenkin puun, joka kelpaa aidakseksi varsin hyvin. Tällöin suoran puun voi käyttää arvokkaampaan käyttökohteeseen.

"Voisihan aidaspuita sahata kenttäsirkkelillä, mutta silloin puun pitäisi olla ihan suoraa. Toisaalta sahauksessa katkeaa puun solukoita monessa kohdassa, jolloin puu lahoaa nopeammin."

Martikaisen halkaisukone toimii traktorin hydrauliikalla.

"Yhdellä nestemoottorilla käytetään kuljetinta ja halkaistaan puu. Tässä on kaksi kappaletta vastakkain pyöriviä teriä ja pakkoveitsi, jotta puussa olevat kiinnikkeet eivät estä halkeamista", Martikainen kertoo.

Koneella pystyy halkaisemaan 50–60 kappaletta 2–5 metriä pitkää aidaspuuta tunnissa.

"Savolaiseen aitaan puut saavat olla 3,5 metriä pitkiä, mutta pohjoiskarjalaiseen aitaan voidaan käyttää jopa 7-metristä puuta. Puun halkaisija saa olla 80–170 milliä. Ihannehalkaisija on noin 12 senttiä."

Koneen käyttömahdollisuuksia parantaa siirrettävyys: sitä pystyy vetämään henkilöauton peräkärryllä.

Matti Martikainen on kehittänyt myös kokoon taitettavan ja kannettavan rakotulitelineen. Kuva: Pentti Vänskä

Haapa on perinneaitaan paras puulaji, kertoo iisalmelainen aidanrakentajamestari Erkki Kainulainen. "Se halkeaa hyvin ja kestää paremmin kuin mänty ja kuusi. Koivu ei kestä yhtään."

Kainulaisen mukaan valmiiksi halkaistut tarvikkeet nopeuttavat työtä huomattavasti. Jos tykötarpeet ovat valmiina työmaalla, aitaa valmistuu noin 20 metriä päivässä.

Aidan rakentamiseen tarvittavat kappaleet ovat aidas eli halkaistu puu, aidanseiväs, varakas eli tukipuu ja kuusen vitas, joka tehdään pienestä näreen alusta. Kainulainen tervaa seipäät maanrajan yläpuolelle asti, jotta ne kestävät pitkään. Tällä konstilla hän lupaa aitojen kestävän 30 vuotta.

"Mielestäni mukavamman näköinen aita tulee, kun käyttää useita puulajeja."

Matti Martikainen valmistaa metalliverstaallaan yhä koneita ja laitteita.

"Olen yrittänyt olla eläkkeellä, mutta eihän se ole oikein vielä onnistunut", mies hymyilee.

Metallitöiden ohella hän muun muassa kirjoittaa näytelmiä, ohjaa ja näyttelee.