Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Jussi Lampi silmäilee metsää kuin ammattilainen - "metsässä on helppo keskittyä"

    Metsä on näyttelijä-muusikolle tärkeä paikka. Puiden keskellä hän valmistautui myös teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin.
    Jussi Lampi on metsäteknikon poika. Itse hän ei kuitenkaan harkinnut  metsäalan ammatteja. ”Musiikki ja näytteleminen veivät miehen.”
    Jussi Lampi on metsäteknikon poika. Itse hän ei kuitenkaan harkinnut metsäalan ammatteja. ”Musiikki ja näytteleminen veivät miehen.” Kuva: Rami Marjamäki

    Helsingin keskustan puistossa astelee näyttelijä ja muusikko Jussi Lampi.

    Puistoissa käynnit ovat hänelle rauhoittavia, sillä kiireinen aikataulu estää usein lähtemisen kaupungista metsän rauhaan.

    ”On harmi, etten ehdi metsään enemmän. Metsä on antaa minulle valtavasti rauhaa, turvaa sekä rakkaita muistoja”, Lampi sanoo.

    Metsä on ollut tärkeä osa hänen elämäänsä jo Lappajärvellä vietetystä lapsuudesta lähtien.

    Tuolloin erityisen mieluisia olivat Ahti-isän kanssa tehdyt metsäreissut.

    ”Isä oli metsäteknikko. Hän otti minut usein mukaan työmatkoille, joilla pojannappula oppi jo varhain niin puiden leimauksen kuin paljon muutakin.”

    ”Opin samalla tunnistamaan lintuja, sillä isällä riitti tietoa niistäkin.”

    Käynnit metsänomistajien kotona tekivät nuoreen mieheen ison vaikutuksen.

    ”Kyseessä oli heille tärkeä päivä. Ilmassa oli selkeää jännitystä, oliko harvennusta tehty liikaa ja jos oli, niin miksi. Taloissa oli myös aina kahvit ja pullat valmiina”, Lampi muistelee lämmöllä.

    Isän kanssa tehdyt metsä­retket olivat todellista laatu­aikaa.

    ”Olihan se huikeaa istua metsässä kannoilla tai kyläkaupan portailla syömässä eväitä.”

    ”Emme kuitenkaan puhuneet paljon, lähinnä vain nautimme toistemme seurasta sekä luonnosta”, Lampi kertoo.

    Metsäalan ammatteja Lampi ei koskaan harkinnut vakavasti, vaikka oppikin harvennuksen ja halkojen teon jo varhain.

    ”Musiikki ja näytteleminen veivät, vaikka geeneissäni on paljon metsämiestäkin. Isäni myös kuoli jo ennen kuin ammatinvalinta oli ajankohtainen.”

    ”En silti usko hänen pahastuneen, vaikken lähtenytkään hankkimaan leipää metsästä”, Lampi sanoo.

    Teatterikorkeakouluun Lampi suuntasi käytännössä metsästä. Hän valmistautui karsintoihin puiden keskellä.

    ”Kun hain armeijan jälkeen sinne, menin metsään lukemaan ja pöpisemään pääsy­koetta varten.”

    ”Minun on aina ollut helppo keskittyä metsässä. Koen myös saavani sieltä valtavasti ener­giaa”, hän kertoo.

    ”Tämän vuoksi päätin valmistautua metsässä, vaikka kotonakin olisi toki ollut rauhallista.”

    Metsäreissut ystävän kanssa olivat nuorena tavallisia.

    ”Lähdimme vain jonnekin suuntaan, tärkeintä oli päästä metsään. Näillä reissuilla oli tärkeää, että kaverilla oli suuntavaisto kunnossa. Minulla kun ei ole sitä kykyä.”

    Metsän havainnoinnin Lampi oppi jo lapsena. Tapa on säilynyt, hän katselee puita metsämiehen silmin.

    ”Kun matkustan esimerkiksi junalla, huomaan usein katselevani ikkunasta metsiä. Havainnoin samalla, onko harvennus tehty hyvin vai onko sitä tehty ollenkaan.”

    Kun silmiin osuu huonosti hoidettua metsää, se harmittaa.

    ”Samalla tulee mietittyä mahdollisia syitä siihen, miksi omaisuudesta ei pidetä huolta.”

    Matkat synnyinkuntaan Lappajärvelle ovat erittäin tärkeitä, samoin reissut Marjo-kihlatun kotikonnuille Alavudelle.

    ”Alavudella metsä alkaa heti talon vierestä. Huomaan itsessäni siellä ollessani selkeän muutoksen jo unen osalta.”

    ”Olen unihäiriöinen ihminen, mutta Marjon veljen perheen luona nukun todella sikeästi”, Lampi kertoo.

    ”En silti osaa selittää, mikä antaa minulle metsässä suunnattoman rauhan, enkä tiedä onko sitä tarpeen selittääkään”, hän pohtii.

    ”Tärkeintä on sisällä oleva tieto siitä, missä on hyvä olla ja missä energia lisääntyy.”

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.