Tälle savotalle kuljetaan soiden ja rämeiden yli jäädytettyä talvitietä pitkin: "Mahtavaa – viime talveen verrattuna lunta on metri vähemmän"

Talvileimikoiden korjuu käy kuumana koko maassa helmi-maaliskuussa. Kuva: Kari Lindholm

Pehmeä pakkaslumi tuprahtelee männynoksilta, kun monitoimikone tekee ensiharvennusta Sodankylän kunnan pohjoisreunalla Purnumukan Kaitakotsamossa.

Meneillään on Metsähallituksen talvisavotta, jonne kuljetaan soiden ja rämeiden yli jäädytettyä talvitietä pitkin. Jänkien takana kovilla mailla savotalla käytetään saksalaisen vuoristoarmeijan 1940-luvulla rakentamaa tieuraa. Väliaikaista talvitiestöä on tehty 11 kilometriä.

”Ensiharvennuksia tehdään 86 hehtaarille ja kakkosharvennusta 369 hehtaarille. Tänne tullaan uudelleen vasta reilun kymmenen vuoden päästä”, Metsähallituksen Keski-Lapin metsätiimin suunnittelija Pekka Leskinen Sodankylästä selvittää.

Kaitakotsamossa hakataan lähiviikot kolmella koneketjulla. Työt etenevät vauhdilla, sillä kevättalvi on ollut pitkästä aikaa kylmä ja vähäluminen eli suotuisa talvihakkuille.

”Lumet aurataan talvitiestöltä, jos sitä kertyy yli kymmenen senttimetriä. Kaukokuljetus aloitetaan jo tällä viikolla siltä varalta, että kevät koittaa etuajassa”, korjuuesimies Vili Väyrynen selvittää.

Hakkuukone kaataa, karsii ja katkoo rungot asiakkaan tilaamiin mittoihin. Sitten pöllit tipahtelevat puolimetriseen puuterilumeen. Perässä seuraa ajokone, joka noukkii pöllit kuormaan ja juontaa ne välilanssiin talvitien varteen.

”Tämä talvi on tosi mahtava viime talveen verrattuna. Lunta on metri vähemmän”, myhäilevät ajokonetta kuljettava Taisto Pulju ja puun kaadosta vastaava Antti Ojanperä sodankyläläisestä Metsä Väyrynen Oy:stä.

Ojanperä laskee, että tässä leimikossa hakkuukoneen tuotos on noin 185 kiintokuutiometriä työvuoron aikana. Poistuma on keskimäärin 35 kuutiota hehtaarille.

Konemiehet asuvat savotalla parakkivaunussa, sillä kotiin on yli sata kilometriä.

Lapin talvisavotoilla on lähiviikkoina melkoinen vipinä. Töihin päästiin kuukausi tavanomaista myöhemmin.

Viivästyksiä aiheutti ennätyslämmin alkutalvi, jonka vesisateet lannistivat talvitien tekijät moneen otteeseen.

”Metsässä on nyt 40 koneketjua, ja töitä painetaan putket kuumina. Talviteiltä on päästävä pois maaliskuun lopussa. Varastoon on hakattava lisäksi kuukauden varanto kevätkelirikon ajalle”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi Rovaniemeltä kertoo.

Pyhäjärven mukaan talvi- savotat talviteineen ovat Metsähallitukselle elinehto, eikä niille ole vaihtoehtoja ennen kuin kesäajokelpoisia metsäteitä on rakennettu riittävästi.

”Meidän vuosittain toimittamasta puusta noin 45 prosenttia eli 800 000 kiintokuutiometriä hakataan talvileimikoilta, joihin kuljetaan väliaikaisia talviteitä pitkin.”

Lapin valtionmaille perustetaan joka vuosi 500–600 kilometriä talvitiestöä, ja se on raskas kuluerä. Esimerkiksi viime talvena – joka oli Lapissa ennätysluminen – Metsähallitus käytti talvitiestöön noin miljoona euroa.

Vaikeiden syyskelirikkojen takia Metsähallitus on joutunut viime vuosina hakkaamaan kesäajokelpoisen tiestön varsilla sijaitsevia leimikoita, joita pitäisi säästää kesäkorjuuseen.

Puunkuljetusten varmistamiseen tähtäävät valtionmaiden suurimmat tiehankkeet ovat nyt Lapissa, jossa Metsähallitus rakentaa seuraavan viiden vuoden aikana uutta metsätiestöä 90 kilometriä vuodessa ja kunnostaa vanhaa tiestöä 150 kilometriä vuodessa.

”Tällä varaudumme siihen, että talvikorjuukausi lyhenee entisestään. Tiestön pitää olla kunnossa”, Pyhäjärvi kiteyttää.