Silakoiden vähenemiseen on tutkijoiden arvioiden mukaan vaikuttanut silakan ravintoeläinten kannan vähyys. Kuva: Kari Salonen
Silakkasaalis romahti, koetroolauksissa nähtiin jopa nälkiintyneitä yksilöitä
Suomen silakkasaalis on painunut jo toista vuotta perättäin dramaattisesti.
Suomen silakkasaalis väheni edellisvuodesta 17 prosenttia. Kuva: Jaakko KilpiäinenItämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta painui viime vuonna jo toista vuotta perättäin lähelle vuosituhannen vaihteen aallonpohjaa. Suomen silakkasaalis väheni edellisestä vuodesta 17 prosenttia ja oli yhteensä 77 000 tonnia, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Varsinkin ruokasilakaksi sopivat, suurehkot yksilöt olivat laihtuneet poikkeuksellisen paljon Selkämeressä vuosina 2020 ja 2021. Jopa nälkiintyneitä silakoita nähtiin paljon syksyn 2021 koetroolauksissa.
”Selkämeren isot silakat alkoivat laihtua 2020, ja syksyllä 2021 hämmästelimme Arandan tutkimusmatkalla suurta määrää hyvin laihoja silakoita. Noin 20-senttisissä silakoissa oli tavallisesta poikkeavan paljon sellaisia, joissa oli suunnilleen ruoto pään perässä, nälkiintyneitä silakoita on voinut myös kuolla kohtalaisia määriä tuon nälkiintymisen seurauksena”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Raitaniemi.
”Noin 20-senttisissä silakoissa oli tavallisesta poikkeavan paljon sellaisia, joissa oli suunnilleen ruoto pään perässä.”
Tutkijat arvelevat, että silakoiden vähentymiseen ja laihtumiseen on syynä ravintoeläinten vähyys, kun usean eri ravintoeläimen kannat sattuvat olemaan aallonpohjassa.
Silakoiden tärkeää ravintoa ovat maissiaiset eli valkojalkaäyriäiset ja valkokatkat. Yleensä maissiaisia on noussut silakan troolisaaliin mukana runsaasti, mutta viime syksynä niitä ei nähty laisinkaan. Myös valkokatkojen määrässä on vuosia kestänyt allonpohja meneillään.
Raitaniemen mukaan sopivia silakkakanta-arvioita myös yliarvioitiin useana vuonna peräkkäin, kun arvioitiin kalastuksen voimakkuutta suhteessa siihen, miten silakkakanta kesti pienentymistä.
”Arviointia vaikeuttaa muun muassa se, että kilohailikannan runsastuminen ainakin joissakin osissa pääallasta heikentää silakan menestymisen mahdollisuuksia.”
Kilohailin kanta on viime vuosina pysynyt runsaana. Se on Raitaniemen mukaan voinut vaikuttaa myös silakan laihtumiseen alueella. Pääaltaalla laihtuminen ei kuitenkaan ole ollut erityisen poikkeavaa, ja se toistuu aika ajoin.
"Suomelle tärkeää Pohjanlahden silakkaa arvioitiin kuitenkin olevan meressä edelleen riittävä määrä kannan uusiutumista varten.”
Myös Itämeren itäisen turskakannan heikko tila jatkuu, eikä turskaa suositella kalastettavaksi vuonna 2023.
Suomalaisen itämeren lohen saalis oli viime vuonna yhteensä 382 tonnia, joka jakautui kaupallisten kalastajien rannikoilta saamaan saaliiseen ja vapaa-ajankalastajien saaliiseen, joka kalastettiin pääosin Tornionjoelta.
Tenojoen lohenkalastuskielto näkyi nousulohien määrän kasvuna, mutta kantojen tila on edelleen heikko.
Meritaimen on ollut Suomen merialueella ja mereen laskevissa jokivesissä kokonaan rauhoitettu vuodesta 2019 asti.
Siikaa Suomen merialueelta kalastettiin viime vuonna 329 tonnia, mikä oli pienin saalismäärä vuonna 1980 alkaneen seurannan aikana.
Merialueen kaupallinen kuhasaalis oli 165 tonnia ja ahvensaalis 741 tonnia. Haukia kalastettiin 167 tonnia.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
