MTK trimmaa edunvalvontansa vähenevän jäsenistön tarpeisiin

Antti Sahi esitteli MTK:n järjestöuudistusta metsävaltuuskunnalle Espoossa marraskuussa. Kuva: Kari Salonen

MTK trimmaa edunvalvontaansa vastaamaan vähenevän jäsenistön tarpeita. Metsänomistajat, tuottajat ja maaseutuyrittäjät hakevat siihen yhteistä säveltä, mikä ei ole käynyt täysin kivutta.

”MTK:n järjestöuudistuksen tavoitteena on muokata MTK:n toiminta ja talous vähenevän jäsenistön tarpeita vastaavaksi”, tiivistää MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.

Uudistuksessa on väistämättä kysymys rahasta ja vallasta. Sahin mukaan vaikea jäsenmaksu-­uudistus oli siksi työlistalla ensimmäisenä. Sen periaatteet hyväksyttiin MTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa viime vuonna.

Noiden suuntaviivojen mukaisesti esimerkiksi metsänomistajat maksavat metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä myös MTK:lle menevän edunvalvontamaksun. Se on sidottu metsäpinta-alaan ja alueeseen, mutta sen suuruutta ei ole vielä päätetty.

Metsänhoitoyhdistyksissä on pelätty paikallisen edunvalvonnan puolesta. Yhdistysten kilpailutilanne on koko ajan koventunut, sillä yritykset ovat panostaneet tosissaan kilpaileviin metsänomistajapalveluihin.

”Metsänhoitoyhdistyksissä halutaan määrätä ja kerätä koko jäsenmaksu itsenäisesti, josta ne sitten tilittävät MTK:n valtuuskunnan määrittämän metsä­jäsenosuuden”, kertoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Jäsenmaksunsa lisäksi metsänhoitoyhdistykset kantavat huolta siitä, että MTK:n valtuuskunnan paikat jakaantuvat oikeudenmukaisesti jäsenmaksujen suhteessa.

MTK:n valtuuskunnan nykyisistä edustajista 55 on tuottajaliittojen ja 20 metsänhoito­yhdistysten valitsemia.

”Tämä vaatii vielä kokonaisuuden miettimistä, mutta kaikkien tahto on viedä harjoitusta eteenpäin”, sanoo Tiirola.

”Edunvalvonnassa rahoja ei ole koskaan liikaa. Nyt käydään keskustelua siitä, mihin resurssit kohdennetaan. Se on osa normaalia järjestötoimintaa, eikä sitä pidä pelätä”, toteaa Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Antti Teivaala.

Teivaalan mukaan ilmassa on enemmän yhteisiä nimittäjiä kuin uhkia. Siksi hän uskoo kiistakysymysten ennen pitkää ratkeavan.

”Maanomistajat tarvitsevat yhteistä edunvalvontaa. Nyt keskustellaan siitä, miten se kohdennetaan. Ennen pitkää siitä löytyy sopu ja niin pitääkin löytyä”, sanoo Teivaala.

Metsänomistajien edunvalvonta meni uuteen asentoon vuonna 2015, kun metsänhoitoyhdistysten jäsenyys muuttui vapaa­ehtoiseksi.

Noin 70 prosenttia metsänomistajista pysyi yhdistysten jäseninä. Keskimäärin jäsenet maksavat metsänhoitoyhdistyksille noin 100 euron jäsenmaksua.

Uudistuksen yhteydessä metsänhoitoyhdistykset tulivat MTK:n jäseniksi. Yhdistykset maksavat MTK:lle noin 1,6 miljoonaa euroa vuosittain. Yhtä metsänomistajajäsentilaa kohti se tekee vajaa 10 euroa.

Sen lisäksi MTK:n tuottajajäsenten MTK:lle maksamasta noin seitsemän miljoonan eurona jäsenmaksuista 1,4 miljoonaa euroa on metsähehtaareihin perustuvaa.

MTK:n valtuuskunnan hyväksymä malli alentaa joidenkin jäsenten jäsenmaksua. Se koskisi useiden metsänhoitoyhdistysten alueella metsää omistavia metsänomistajia, koska he maksaisivat edunvalvontamaksun vain kertaalleen.