Suurin osa metsänomistajista pitää kuntavaaleja tärkeinä – tärkeimpiä ne ovat ikääntyneille metsänomistajille

Kuntavaaleissa ratkaistaan, ketkä päättävät kaavoituksesta ja esimerkiksi kunnan energiaratkaisuista. Kuva: Kimmo Haimi

Suurin osa metsänomistajista pitää kuntavaaleja tärkeinä. Erittäin tärkeinä niitä pitävät ikääntyneet metsänomistajat sekä metsää omistavat palkansaajat.

MT:n kevään Metsätutkaan vastanneista metsänomistajista 60 prosenttia piti kuntavaaleja tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Vastaavasti kuntavaalien merkitys oli hyvin vähäinen vain kuudelle metsänomistajalle sadasta.

Kuntavaalien tärkeinä pitävien metsänomistajien osuus kasvoi iän karttuessa. Alle 45-vuotiaista metsänomistajista kuntavaaleja erittäin tärkeinä piti vain 16 prosenttia. Yli 60-vuotiaissa metsänomistajissa kuntavaaleja erittäin tärkeinä pitävien osuus oli yli kaksinkertainen eli 33 prosenttia.

Kuntavaalit ovat erittäin tärkeitä etenkin pohjoissuomalaisille ikääntyneille metsänomistajille. Myös useampi kuin joka neljäs palkansaaja piti kuntavaaleja erittäin tärkeinä.

Kun mukaan lasketaan ne metsänomistajat, joille kuntavaalit olivat vähintään melko tärkeät, ykköseksi nousivat metsää omistavat viljelijät. Heistä lähes kaksi kolmesta piti kuntavaaleja vähintään melko tärkeinä.

Eläkeläismetsänomistajilla vastaava luku oli 61, palkansaajilla 57 ja yrittäjillä 47 prosenttia.

Tilakoon mukaan jaoteltuna eniten kuntavaaleja näyttivät arvostavan keskimääräistä pienempien ja toisaalta keskimääräistä selvästi suurempien eli yli sadan hehtaarin metsätilojen omistajat.

Vähiten tärkeinä kuntavaaleja pitivät metsää omistavat yrittäjät.

Metsänomistajien edunvalvonnan kannalta kuntavaaleilla on suuri merkitys. Kuntavaalien tulos voi vaikuttaa jopa metsänomistajan mahdollisuuksiin elinkeinon harjoittamiseen.

"Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Kuntavaalien yhteydessä valitaan myös maakuntapäättäjät, jotka vaikuttavat maakuntakaavoihin. Niissäkin on entistä enemmän rasitteita metsätaloudelle", muistuttaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa myös metsätalouden yleiseen hyväksyttävyyteen ja esimerkiksi kunnan energiapäätöksiin.

"Metsänomistajan kannattaa siten äänestyspäätöstä miettiessään valita viiteryhmästään sellaisia edustajia, jotka ymmärtävät metsätalouden merkityksen. Erityinen haaste siinä on etämetsänomistajilla", toteaa Tiirola.

Metsänomistajien puoluekannatuksen osalta Metsätutkan tulos oli aika yksiselitteinen. Keskusta sai ylivoimaisen kannatuksen puoluekantansa ilmaisseiden metsänomistajien keskuudessa. Heistä keskustaa kannatti 59 prosenttia eli selvästi yli puolet metsänomistajista.

Toinen tulos oli, että perussuomalaiset ovat nousussa myös metsänomistajien keskuudessa. Kokoomus jäi vastaavasti kolmanneksi.

Keskustan ylivoiman takia aineisto ei anna mahdollisuuksia vaalien merkityksen tilastotieteellisesti pitävään tarkasteluun puolueittain. Vastaukset antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että kuntavaalit ovat muita tärkeämmät SDP:n, perussuomalaisten ja vihreiden kannattajille.

Tässä pitää ottaa huomioon vielä, että yli puolet metsänomistajista jätti vastaamatta puoluekantaa koskevaan kysymykseen.

MT:n kevään Metsätutka-kyselyyn vastasi 552 metsänhoitoyhdistysten jäsenrekisteristä poimittua metsänomistajaa. Metsänhoitoyhdistysten jäsenten osuus metsänomistajien määrästä on 70–75 prosenttia.

Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri, ja sen virhemarginaali oli 4,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.