Hirvivahinkokorvauksia maksettu aiempaa vähemmän

Hirvituhoista maksetut korvaukset ovat vähentyneet viime vuosina. Kuva: Hanna Koikkalainen

Hirvituhojen korvausmäärät ovat olleet laskussa jo useamman vuoden. Osa metsänomistajista jättää tuhot ilmoittamatta arviointimaksun takia.

Hirvieläinvahinkoja korvattiin metsänomistajille viime vuoden tuhoista 0,7 miljoonan euron verran. Korvausrahat maksetaan hirvieläinten pyyntilupamaksuista.

Hirvivahinkoja arvioitaessa katsotaan, kuinka pahoja kasvu- ja laatutappioita hirvet ovat aiheuttaneet taimikossa. Sen mukaan lasketaan korvaus metsänomistajalle.

Korvauksia haetaan metsäkeskuksesta. Korvaukset tilitetään maanomistajille tammi-helmikuussa.

”Metsänomistajien olisi hyvä käydä aina keväisin katsomassa mänty- ja koivutaimikoita, että onko niihin tullut talven aikana hirvituhoja. Tuhot on helppo havaita ja arvioida tuoreeltaan”, muistuttaa metsäneuvoja Vesa-Matti Virtanen metsäkeskuksesta.

Yli kolmen vuoden takaisista tuhoista ei enää makseta korvausta,

Metsäkeskuksen mukaan korvausmäärät ovat olleet viime vuosina laskussa. Osasyyksi epäillään, että metsänomistajat epäröivät ilmoittaa vahingoista.

Jos 170 euron korvauskynnys ei ylity, täytyy maanomistajan maksaa omasta pussistaan hirvieläinvahinkoarvioinnista aiheutuneet kulut.

Virtasen mukaan arviointitilanteessa katsotaan ilmoitettu alue ensin läpi ja arvioidaan, ylittyykö korvauskynnys. Maanomistaja voi siis siinäkin vielä harkita, että ryhdytäänkö arviota tekemään.

”Kun vahingot ylittävät korvauskynnyksen, saa maanomistaja takaisin arviointikulut. Ne korvataan jälkikäteen samalla kun varsinainen vahinkokorvaus maksetaan”, Virtanen sanoo metsäkeskuksen verkkosivulla.

Joskus kun hirvieläimet ovat tuhonneet taimikon täysin, voidaan metsänomistajalle korvata myös metsän uudistamis- ja viljelykuluja. Nämä tapaukset ovat Virtasen mukaan kuitenkin melko harvinaisia, ainakin hänen alueellaan Pirkanmaalla.

Hirvituhoja on vaikea täysin estää ennalta. Hirvituhojen uhka säilyy taimikoissa, kunnes ne saavuttavat noin viiden metrin pituuden.

Parhaat onnistumismahdollisuudet ovat tiheällä ja nopeasti kasvavalla taimikolla.

Männiköissä riittävä tiheys saadaan kylvämällä. Sen jälkeen taimikon varhaishoito pitää tehdä ajallaan, etteivät männyt tukehdu etukasvuisen lehtipuuston alle.

Taimikon varhaishoito tulee tehdä ajallaan, jotta lehtipuusto ei pääse varjostamaan etukasvuisena männyntaimia. Taimikon harvennusta taas ei kannata kiirehtiä hirvituhoalueilla.

Toinen hirvien suosima puulaji on rauduskoivu. Sen uudistamiseen sopii kylvön lisäksi luontainen uudistaminen.