Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Metsäopiskelijoiden dronekurssi antaa eväät lennätykseen – ammattilaiselta vaaditaan harrastajaa enemmän

    Dronea lennättävän tulee tuntea ilmailuun liittyvät säädökset ja laitteen turvallinen käsittely. Ammattikäytössä olevalla dronella tulee olla myös lokikirja.
    Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelija ja dronekurssin vetäjä Taneli Vuornos valvoi huhtikuussa Helsingin Viikissä toisen metsätieteiden opiskelijan Elisabet Ramsin suorittamaa dronen lennätyskoetta.
    Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelija ja dronekurssin vetäjä Taneli Vuornos valvoi huhtikuussa Helsingin Viikissä toisen metsätieteiden opiskelijan Elisabet Ramsin suorittamaa dronen lennätyskoetta. Kuva: Kari Salonen

    Kevätaurinko lämmittää pellon pintaa Helsingin Viikissä, ja yläpuolella avautuu pilvetön taivas.

    Olosuhteet ovat mitä parhaimmat metsätieteiden opiskelijoiden osuuskunta Uniforstin järjestämän dronekurssin käytännön kokeeseen.

    Viitisen vuotta Suomessa asunut, Espanjan Barcelonasta kotoisin oleva Elisabet Rams laskee dronen eli kauko-ohjatun ilma-aluksen maahan ja kiinnittää roottorit paikoilleen.

    "Ennen ilmaan nousua täytyy vielä tarkistaa mahdolliset lennättämiseen liittyvät rajoitukset Droneinfo-sivulta tai -sovelluksesta", hän muistuttaa.

    Viikki sijaitsee lähellä Helsingin Malmin lentokenttää, joten sallittu maksimilentokorkeus on vain 50 metriä tavanomaisen 150 metrin sijaan.

    Tarkistusten jälkeen Rams vetää ohjaimen napista, ja drone nousee pöristen ilmaan.

    "Kiinnostuin kurssista, sillä uskon dronen käytön osaamisesta ja soveltamisesta olevan hyötyä työelämässä", Helsingin yliopistossa metsätieteiden opintojaan viimeistelevä Rams arvioi.

    Ennen käytännön koetta Rams osallistui muiden kurssilaisten kanssa kolmeen teoriaa ja käytäntöä yhdistävään kurssikertaan.

    Teoriaosuudessa käsiteltiin muun muassa ilmailusäädöksiä, turvallisuutta ja lennätystehtävän suunnittelua. Myöhemmin luvassa on vielä kirjallinen koe.

    "Kurssi oli kiinnostava, ja pääsin lennättämään dronea ensimmäistä kertaa elämässäni. Harjoittelin muun muassa mittaamaan dronen avulla metsäkuvion pinta-alan", Rams sanoo.

    Hänen lennätyskoettaan valvonut ja kurssin vetäjänä toimiva Taneli Vuornos innostui droneista alun perin ostettuaan pienen muutaman kympin maksavan leludronen.

    "Luonnon ja teknologian yhdistäminen on kiehtovaa", metsänarvioimistieteeseen erikoistuva maisterivaiheen opiskelija Vuornos toteaa.

    Idea Uniforstin järjestämästä dronekurssista syntyi viime syksynä metsätieteiden opiskelijoiden Juhana Simulan ja Juho Niskalan käsistä.

    "Ostimme syksyllä osuuskunnalle oman dronen, ja saimme ajatuksen kurssista. Dronen käytön opettelu kuuluu esimerkiksi maantieteen opintoihin, mutta ei vielä metsätieteisiin, vaikka droneosaamisesta on varmasti hyötyä monissa metsäalan työpaikoissa kuin laajemminkin luonnonvara-alalla", Simula kertoo.

    Uniforstin jäsenille kurssi on edullinen. Lisäksi jäsenet voivat lainata yhteistä dronea omiin projekteihinsa, kuten esimerkiksi perheen metsä- tai maatilan ilmakuvaukseen.

    "Meillä on myös valmius tarjota kurssia ulkopuolisille tahoille", Simula toteaa.

    Dronea ammattimielessä lennättävien RPAS-toimijoiden tulee ilmoittaa toiminnastaan Traficomille. Harrastajilta sitä ei vaadita.

    RPAS-toimijoilta vaaditaan myös dronen lentolokikirjan ylläpitoa, jota Unifrostin dronekurssilla käydään läpi.

    Lokikirjaan tulee merkitä muistiin lennättämisen päivä, tunnit ja reitti. Jos toimijalla on useampi drone, tulee niillä olla erilliset lentolokikirjat.

    "Tiedot tulee säilyttää kahden vuoden ajan. En kyllä ole kuullut, että kenenkään lokikirjaa olisi vielä tähän mennessä tarkastettu", toteaa Otto Saikkonen, toinen dronekurssin vetäjä.

    Saikkonen kertoo lennättäneensä isänsä dronea muutaman kerran ennen kurssin vetäjäksi ryhtymistä. "Kyllä tämä kurssi on silti alkuun opettelua sekä kurssilaisille että vetäjille."

    Uniforst on tehnyt yhteistyötä dronekurssin ja -materiaalien kehittelyssä Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööriopiskelijoiden kanssa. Metsämiesten Säätiö on mukana tukemassa yhteistyöhanketta.

    Turvallisuusohjeet dronen lennätykseen

    1. Lennättäjällä on oltava aina näköyhteys droneen, ja hänen pitää väistää kaikkia muita ilma-aluksia.

    2. Dronen lennättäminen on kiellettyä ihmisjoukon päällä.

    3. Dronea tulee lennättää aina alle 150 metrin korkeudessa. Lentoasemien läheisyydessä lennättämiseen ja maksimikorkeuksiin on laadittu omat sääntönsä.

    4. Ilmailulta kiellettyjä tai rajoitettuja alueita ovat myös ydinvoimalat, öljyjalostamot ja valtionhallinnon tärkeät alueet.

    5. Asutuskeskuksen yllä dronea saa lennättää vain, jos se painaa alle kolme kiloa, lennättäjä on tutustunut alueeseen ja varmistanut turvallisen lentämisen olevan mahdollista.

    6. Drone ei saa häiritä muiden ihmisten yksityisyyttä.

    7. Tiedot lennättämisen rajoitusalueista, lentokieltoalueista ja sallituista korkeusrajoista löytyvät sivulta droneinfo.fi tai ilmaisesta Droneinfo-sovelluksesta.

    Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.