Kesla painui tappiolle – pullonkaulat haittasivat toimituksia ja ostokomponenttien hinnat nousivat

Keslan 43 miljoonan euron tilauskanta on pitkän aikavälin keskiarvoa selvästi suurempi. Kuva: Tommi Hakala

Metsäkoneisiin ja materiaalin käsittelyyn laitteita valmistavan Keslan liiketulos painui 0,37 miljoonaa euroa tappiolle heinä‒syyskuussa. Viime vuonna vastaavalla jaksolla liiketulos oli 0,44 miljoonaa euroa voitolla.

Konsernin liikevaihto laski 4,3 prosenttia 9,4 miljoonaan euroon.

Viime perjantaina Kesla antoi tulosvaroituksen, jonka mukaan koko tämän vuoden liikevaihdon arvioidaan pysyvän viime vuoden tasolla, mutta liiketulos heikkenee selvästi viime vuodesta.

Keslan toimitusjohtajan Simo Saastamoisen mukaan kolmannen vuosineljänneksen tilauskanta ja kysyntä säilyivät hyvinä, mutta näitä ei pystytty täysin hyödyntämään toimitusketjuihin liittyvien pullonkaulojen vuoksi.

”Ostokomponenttien hintojen nousu, yleinen inflaatiokehitys sekä pullonkaulojen rajoittama laskutusvauhti painoivat konsernin tuloksen tappiolliseksi. Tilauskanta kasvoi edelliskvartaalin 38 miljoonasta lähes 43 miljoonaan”, Saastamoinen toteaa osavuosikatsauksessa.

Tilauskannan kasvuun vaikuttivat hänen mukaansa matala laskutusvauhti, hyvä kysyntä sekä Puolustusvoimilta saatu 2,7 miljoonan tilaus traktoreiden monitoimiperävaunuista.

Keslan tuotteiden kysyntä oli vahvaa euroalueen ulkopuolella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa saadut tilaukset kasvoivat noin 47 prosenttia viime vuoden heinä–syyskuuhun verrattuna.

Euroalueella Suomen ulkopuolelta saadut tilaukset vastaavasti pienenivät noin 31 prosenttia. Kotimaasta saadut tilaukset kasvoivat Puolustusvoimien tilauksen vuoksi.

Viime vuoden kolmannella neljänneksellä Venäjä nousi saaduissa tilauksissa yhtiön vahvimmaksi markkinaksi ohi kotimaan – tänä vuonna vastaavalla jaksolla konsernilla ei ollut tilauksia eikä toimituksia Venäjälle tai Valko-Venäjälle. Kokonaisuutena tilauskertymä kasvoi noin 12 prosenttia ilman Venäjiä.

Keslan 43 miljoonan euron tilauskanta on pitkän aikavälin keskiarvoa selvästi suurempi. Tilauskannan kasvuun on tosin vaikuttanut myös eri toimitusketjujen puutteellinen toimituskyky ja -viiveet, jolloin laskutusvauhti on jäänyt tavoitellusta, Saastamoinen kertoo.

Sellun ja puuraaka-aineen hintatasot ovat pysyneet hänen mukaansa hyvällä tasolla, mikä näkyy edelleen hyvänä metsäteknologian kysyntänä. ”Venäjän muuttuva rooli metsämarkkinassa voi heijastua metsäteknologiainvestoinneiksi muilla markkinoilla. Euron heikkeneminen tukee kysyntää euroalueen ulkopuolella.”

”Ostomarkkinoilla hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Eräiden komponenttien toimitusajat ovat poikkeuksellisen pitkiä ja niiden toimitusvarmuudessa on ongelmia”, toimitusjohtaja toteaa.