Joidenkin lajien palautuminen avohakkuun jälkeen voi kestää yli sata vuotta

Jäkälien palautuminen metsään avohakkuun jälkeen vei tutkimuksen mukaan melkein sata vuotta. Kuva: Carolina Husu

Lajien palautuminen alueelle avohakkuun jälkeen on hitaampaa havupuuvaltaisissa metsissä kuin lehtipuuvaltaisissa metsissä. Sammalien palautuminen havupuuvaltaisiin metsiin voi kestää jopa yli sata vuotta, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa oli mukana myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoita.

”Noin puolessa tutkituista alueista metsälajisto palautui hakkuita edeltävälle tasolle alle 30 vuodessa, mikä voi riittää 60–80 vuoden kiertoajoilla. Monien lajien kohdalla palautuminen on kuitenkin selvästi hitaampaa, ja avohakkuiden jatkuessa nykyisellään osa lajeista ei luultavasti palaudu koskaan”, Luken tutkija Ilkka Vanha-Majamaa toteaa tiedotteessa.

Lehtipuuvaltaisissa metsissä lajisto voi tutkimuksen mukaan palautua muutamassa vuosikymmenessä lähes hakkuita edeltävälle tasolle. Havupuuvaltaisissa metsissä palautuminen on hitaampaa; sammalien ohella jäkälillä palautuminen vei 95 vuotta, kasvien palautuminen 85 vuotta ja piennisäkkäisen 55 vuotta.

Tutkijoiden mukaan jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi säilyttää olosuhteet avohakkuuta paremmin.

Tutkijat korostavat kiertoaikojen pidentämisen, suojelun ja ennallistamistoimien merkitystä. Lahopuun lisääminen on keskeinen keino monimuotoisuuden tukemisessa boreaalisissa metsissä.

Tutkimus perustui yli 190 tutkimukseen Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Venäjältä, ja analyysi kattaa useita satoja tutkimusartikkeleita.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.