Tutkijat testaavat eri puiden sopeutumista uusiin olosuhteisiin Ruotsissa – tavoitteena ilmastoon sopeutuneet metsät
Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tutkijat selvittävät, voisiko niin sanottu avustettu leviäminen olla keskeinen työkalu Ruotsin metsien sopeuttamisessa muuttuvaan ilmastoon.
Ruotsalaistutkijat haluavat selvittää, kuinka pohjoiseen eri lehtipuulajeja voidaan siirtää ennen kuin ilmastosta tulee rajoittava tekijä. Kuva: Petteri KivimäkiIlmasto muuttuu nopeammin kuin monet puulajit pystyvät luontaisesti sopeutumaan.
SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet ) eli Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tutkijat selvittävät, voiko niin sanottu avustettu leviäminen olla keskeinen työkalu Ruotsin metsien sopeuttamisessa muuttuvaan ilmastoon.
”Perimmäinen kysymyksemme on, voimmeko siirtää lehtipuulajeja Keski-Euroopasta ja Etelä-Ruotsista pohjoisemmaksi auttaaksemme metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen”, kertoo aihetta tutkivassa ANAFOR -hankessa työskentelevä tohtoriopiskelija Samuel Aspalter.
Puulajit ovat SLU:n mukaan aiemminkin reagoineet ilmastonmuutokseen levittäytymällä vähitellen uusille alueille. Nykytilanteessa ongelmana kuitenkin on se, että ilmasto muuttuu nopeammin kuin monet lajit pystyvät liikkumaan luonnostaan.
Avustetulla leviämisellä tarkoitetaan lajien aktiivista siirtämistä nykyiseltä levinneisyysalueeltaan alueille, joiden odotetaan sopivan niille tulevaisuudessa.
Kyse ei ole vieraiden puulajien tuomisesta muilta mantereilta, vaan eurooppalaisten lajien auttamisesta asettumaan paikkoihin, joihin ne lopulta pystyisivät pääsemään omin avuin, jos ilmastonmuutos ei olisi niin nopeaa.
”Perimmäinen kysymyksemme on, voimmeko siirtää lehtipuulajeja Keski-Euroopasta ja Etelä-Ruotsista pohjoisemmaksi auttaaksemme metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.”
Avustetun muuton toimivuutta testataan käytännössä perustamalla 20 koealaa 10 eri puolille Ruotsia. Yhdessä paikat kattavat laajan lämpötilagradientin, jonka vuotuinen keskilämpötila on noin 8–2 astetta. Lämpötilagradientilla tarkoitetaan lämpötilan muutosta tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä.
Tutkimusasetelma mahdollistaa kahdeksan eri lehtipuulajin reagoinnin tutkimisen erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Pelkkien mallinnusten sijaan idea halutaan testata käytännössä kentällä.
”Halusimme laajan ilmastogradientin, jotta voisimme nähdä, miten puut selviytyvät sekä nykyolosuhteista että äärimmäisemmistä ilmasto-olosuhteista”, Aspalter kertoo tiedotteessa.
Koepaikkojen väliset erot ovat SLU:n mukaan jo selvät. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin Västerbottenin läänissä sijaitsevassa Vindelnissä lehtipuita on huomattavasti vähemmän, ja maisemaa hallitsevat kuusi, mänty, koivu ja haapa.
Tutkijat haluavatkin selvittää, kuinka pohjoiseen eri lehtipuulajeja voidaan siirtää ennen kuin ilmastosta tulee rajoittava tekijä.
Avustettu leviäminen on SLU:n mukaan herättänyt kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta. Se tuo mukaan kuitenkin myös liudan kysymyksiä. Voivatko tietyt lajit muuttua vieraslajeiksi? Voivatko puut, jotka aluksi näyttävät voivan hyvin, myöhemmin kokea ongelmia kuivuuden, pakkasen tai muiden äärimmäisten sääilmiöiden aikana?
Näiden kysymysten selvittämiseksi ANAFOR-hanke yhdistää ekologista tutkimusta oikeustieteellisiin ja yhteiskuntatieteellisiin näkökulmiin.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat






