Monet jäkälät tarvitsevat lahopuuta, joka pysyy pystyssä yli sata vuotta
Lahopuun määrä ei ratkaise kaikkea. Monimuotoisuutta lisäisi myös pystyyn jäävä lahopuu.
Tutkimuksen mukaan talousmetsien mäntypystylahopuu pysyi pystyssä korkeintaan 50 vuotta kuoleman jälkeen. Kuva: Kari SalonenPitkäkestoisella pystylahopuulla on suuri merkitys jäkälien monimuotoisuudelle, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Jäkäläinventoihin perustuva tutkimus osoittaa, että jäkälien monimuotoisuus oli korkeimmillaan pitkäkestoisella, noin sata vuotta tai pidempään pystyssä pysyneellä pystylahopuulla.
”Tämäntyyppisillä puilla esiintyi myös joukko erikoistuneita lajeja, jotka eivät esiinny muunlaisilla kasvualustoilla”, tutkija Aleksi Nirhamo kertoo yliopiston verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa.
Talousmetsissä on tunnetusti vähemmän lahopuuta kuin luonnonmetsissä, mutta Nirhamon mukaan puutetta on myös lahopuun laadusta.
Tutkimuksen mukaan talousmetsien mäntypystylahopuu pysyi pystyssä korkeintaan 50 vuotta kuoleman jälkeen, mikä on riittämätöntä pystylahopuulla esiintyvän jäkälälajiston ylläpitoon.
”Lahopuun määrää on lisätty erinäisin ennallistamiskeinoin, mutta nekään eivät näillä näkymin edistä jäkälille tärkeiden kasvualustojen muodostumista”, Nirhamo sanoo.
Nirhamon metsäekologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan perjantaina 31.10. Joensuun kampuksella. Sitä voi seurata myös verkossa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
