Loimu vaatii rahoitusta perustutkimukselle – huoli painaa muun muassa soiden ja metsäeläintieteen tutkimuksesta

Puolitoista vuotta Loimun toiminnanjohtajana toiminut Mikko Salo on tyytyväinen työhönsä. "Teen työtä, jolla on tarkoitus." Kuva: Carolina Husu

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteiden liitto Loimu ry:n toiminnanjohtaja Mikko Salo on saanut ohjattua vuoden 2017 alussa kolmesta eri liitosta syntyneen uuden järjestön vakaille urille.

"Nostan hattua kaikille fuusiota valmistelleille. Tämän kokoluokan yhdistymisissä on aina riskinsä, mutta minun oli todella helppo päästä mukaan työyhteisöön", puolitoista vuotta Loimua vetänyt oikeustieteen kandidaatti Salo kertoo.

Hän sanoo hypänneensä innolla toiminnanjohtajan paikalle, jossa pääsi aloittamaan työt lähes puhtaalta pöydältä.

Vuosi 2018 oli Loimun ensimmäinen täyden toiminnan vuosi järjestön pystytysvuoden jälkeen.

"Teimme kaksi isoa ponnistusta, Loimun strategiaprojektin ja Kestävän tulevaisuuden ohjelman", Salo listaa.

"Strategian teko on toki aina helpompaa kuin toteuttaminen. Nyt puskemme sitä eteenpäin yhdessä."

Kestävän tulevaisuuden ohjelmaan on koottu Loimun jäsenten mielestä tärkeimmät asiat, joita liiton tulee edistää.

"Vaikka eri jäsenryhmillä on erilaisia mielipiteitä puoluepoliittisista asioista, saimme luotua yhteisen pohjan kärkiteemoille."

Loimu, Agronomiliitto ry ja Luonnonvarat ry ovat laatineet yhteisen esityksen tulevan vaalikauden hallitusohjelmaan.

Luonnonvara-alan asiantuntijajärjestöjen esitys käsittelee muun muassa biotalousstrategiaa, tutkimustoimintaa, puun käyttöä sekä ruokaviennin kasvattamista.

Lisäksi järjestöt esittävät, että hallituksen tulee nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osuus bruttokansantuotteesta yli neljään prosenttiin seuraavan vaalikauden aikana. Nyt osuus on alle kolme prosenttia. Julkisen rahoituksen osuus tulisi kasvattaa vähintään prosenttiin.

"Meillä on osaamista, joka tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Poliittisten päätösten tulee perustua aina tutkittuun tietoon, jota ei synny ilman perustutkimuksen rahoituksen turvaamista", Salo vetoaa.

"Tutkijoilla menee valtavasti aikaa apurahahakemusten tekoon. Yritykset rahoittavat kyllä soveltavaa tutkimusta, mutta perustutkimukseen tarvitaan julkista rahaa", Loimun neuvottelupäällikkö Jukka Sippola toteaa.

Hän on erityisen huolissaan muun muassa suo- ja metsäeläintieteen tutkimuksen tulevaisuudesta Luonnonvarakeskuksessa. Myös täyttämättä olevat professuurit, kuten Helsingin yliopiston metsäteknologian professuuri, huolettavat järjestöä.

Viime syksynä Loimu lanseerasi yhdessä yhdeksän muun akavalaisen järjestön kanssa osaamistilimallin.

Sen ajatuksena on mahdollistaa luonnonvara-alan korkeakoulutetuille jatkuva oppiminen. Osaamistili perustuisi kolmikantaiseen rahoittamiseen valtion, työnantajan ja työntekijän välillä.

"Valtaosa jäsenistämme ei valmistu suoraan tiettyyn ammattiin eikä urapolku ole heti selvä. Ammatillisen täydentämiskoulutuksen tarve on lisääntynyt, ja se on myös yhteiskunnan etu", Salo toteaa.