ATL: Tällaista on ruotsalaisten tilallisten arki villisikalaumojen kanssa

Lars Wyckman viljelee 70 hehtaarin tilaa Oskarshamnin ulkopuolella Etelä-Ruotsissa. Hänelle villisiat tarkoittavat tuhoutuneita laitumia, muutoksia viljelyyn ja monia metsästykseen käytettyjä tunteja.

Vuonna 2018 villisiat tuhosivat Wyckmanin 13 hehtaarin laidunmaan. Sitten hän lopetti viljanviljelyn, koska villisiat söivät sadon ennen kuin se ehti kypsyä.

Kun ongelmat alkoivat riistäytyä käsistä, Wyckman kokosi yhteen naapurit ja metsästäjät ja aloitti aktiivisen metsästyksen. Enimmillään hän on ampunut vuodessa 41 villisikaa.

”Villisiat ovat erittäin älykkäitä ja oppivat nopeasti. Jos ammut usein maissin avulla, ne alkavat vältellä maissia. Silloin on vaihdettava viljaan”, Wyckman kuvailee.

Kevään aikana hän ampui villisikoja suurista 20–25 laumoista.

Hän kertoo käyttäneensä ainakin 80 000 kruunua pelkästään aseisiin, tähtäimiin ja kameroihin.

Oskarshamnin ulkopuolella sijaitsevalla Skurön tilalla Bo Munter kamppailee samanlaisen ongelman kanssa. Hänellä on 50 hehtaaria peltoa ja saman verran laidunmaata. Nyt hän aikoo luopua lypsylehmistään.

Pitääkseen villisiat poissa maissiviljelmiltä Bo Munter on pystyttänyt 1,5 kilometriä sähköaitaa. Viljan viljelyn hän on lopettanut samaan tapaan kuin Wyckmankin.

”Jos viljelet kauraa tai vehnää... se on sioille kuin huumetta. Ne ovat ihan hulluja.”

Tilalla ammutaan jopa 100 villisikaa vuodessa. Bo Munter maksaa metsästäjille 400 kruunua jokaisesta ammutusta villisiasta. Silti monet metsästäjät ovat uupuneet yöllisiin jahteihin.

Bo Munter arvelee, että pian metsäisillä alueilla, joissa villisiat viihtyvät, ei ole enää maanviljelijöitä tuottamassa ruokaa.

Ruotsissa arvioidaan olevan noin 300 000–570 000 villisikaa arvioajankohdasta ja laskentatavasta riippuen. Se tarkoittaa noin 57 villisikaa tuhatta hehtaaria kohden.

ATL: Svinkrisen: Vildsvinen har kostat honom en halv miljon