Isomäki: Luonnonvarakeskuksen hiilimallinnus on tyhjän päällä – ”Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan EU:lle”
”Suomen ei todellakaan kannattaisi esitellä tyhjän päällä olevia tietokoneajoja EU:lle empiirisinä tutkimustuloksina”, kirjoittaa Risto Isomäki Aarteen kolumnissaan.
”Metsien maanalaisten hiilivarastojen ja niissä tapahtuvien muutoksien mittaaminen on vaikeaa. Siksi meillä on edelleen hyvin vähän asiaan liittyviä empiirisiä tutkimustuloksia”, Risto Isomäki kirjoittaa. Kuva: Johanna Kokkola25.2.202509:00
Luonnonvarakeskus julkaisi 15. tammikuuta tiedotteen, jonka mukaan Suomen metsien maaperä on muuttunut hiilipäästöjen lähteeksi. Suomalaiset tiedotusvälineet julkistivat uutisen isosti, ja väitettä on tästä eteenpäin toisteltu vähän joka puolella ikään kuin virallisena totuutena asiasta.
Luken tiedote ei kuitenkaan perustunut uuteen empiiriseen tutkimukseen. Se oli pelkkä tietokoneella tehty mallinnus.
Mallinnuksessa oletettiin, että metsien maaperän hiilivarasto on suometsien ulkopuolella ollut lähes vakio mutta että se on nyt pienentynyt karikkeen tuotannon mukana. Tietokoneohjelma on sitten järjestänyt nämä oletukset uudelleen vakuuttavan näköisiksi numerosarjoiksi.
Menettely voi toimia silloin, kun sen pohjaksi on riittävästi empiirisiä tutkimustuloksia ja kun voidaan olla varmoja siitä, että ohjelmalle on syötetty tarpeeksi tietoa kaikista laskujen lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä. Mutta silloin, kun nämä ehdot eivät täyty, saatujen ”tutkimustulosten” mahdolliset yhteydet todellisen maailman kanssa ovat puhdasta arvailua.
Luken mallinnuksen yksityiskohtia ei ilmeisesti ole koskaan julkaistu vertaisarvioiduissa lehdissä. Tämä tekee niistä läpinäkymättömiä: muiden tutkijoiden ei ole mahdollista arvioida niiden pätevyyttä.
Metsien maanalaisten hiilivarastojen ja niissä tapahtuvien muutoksien mittaaminen on vaikeaa. Siksi meillä on edelleen hyvin vähän asiaan liittyviä empiirisiä tutkimustuloksia. Käytännössä puhumme neljästä eri aineistosta.
Nousevia ja laskevia kaasuvirtoja mittaavilla laitteilla (eddy covariance flux tower) on tehty jonkin verran paikallisia mittauksia. Niiden mukaan metsämaan hiilivarastot ovat kasvaneet luultua nopeammin. Tällaiset mittaukset ovat kuitenkin niin harvalukuisia, ettei niiden perusteella ole mahdollista esittää luotettavia kokonaisarvioita.
Toiseksi meillä on muutamia satoja tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemen kolmeen kertaan eli vuosina 1986, 2006 ja 2024 mittaamia koealoja. Kun näiden mittauksien analyysi on saatu loppuun, niistä tulee ensimmäinen kunnollinen, empiriaan perustuva tutkimus siitä, miten metsätaloutemme nykyiset käytännöt ovat vaikuttaneet metsien maaperän hiilivarastoihin.
Kolmanneksi meillä on jonkin verran metsiksi ojitetuilla soilla tehtyjä mittauksia. Niiden mukaan soiden ojittaminen metsiksi nopeuttaa turpeen hajoamista. Metsien lisäkasvu on usein kompensoinut päästön, mutta yhtälö kääntyy monesti toisin päin silloin, kun suometsiä aletaan hakata.
Entä se neljäs aineisto? Yhdysvaltain avaruusvirasto Nasan satelliittien mukaan Suomi on kokonaisuudessaan hiilinielu. Satelliittimittauksien perusteella metsämme poistaisivat edelleen ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin fossiiliset polttoaineet, pellot ja ojitetut suot sitä Suomen alueella vapauttavat.
Nasan satelliittien säädöissä voi totta kai olla isojakin virheitä, mutta tätä ei voi arvioida tyhjän päällä olevien tietokoneajojen avulla.
Olen itse ajatellut, että Nasan mittaukset saattaisivat osua lähelle totuutta, koska silloin kaikki palaset loksahtaisivat kauniisti paikoilleen. Maapallon pellot ja laidunmaat menettävät mittauksien mukaan joka vuosi keskimäärin 1–1,5 prosenttia eloperäisestä aineksestaan, ja tämän hiilen täytyy mennä jonnekin.
Meillä on siis tällä hetkellä liikaa hiilidioksidin lähteitä ja liian vähän nieluja. Yksinkertaisin selitys on se, että osa puunjuurien kautta maaperään menevästä hiilestä jää maahan humuksena, hiilihappona sekä hiilihapon ja maaperän mineraalien reagoidessa syntyvinä karbonaatteina ja bikarbonaatteina.
Kaikki nämä nielut on Luonnonvarakeskuksen mallissa oletettu tasan nollan suuruisiksi.
Suomen ei todellakaan kannattaisi esitellä tyhjän päällä olevia tietokoneajoja EU:lle empiirisinä tutkimustuloksina. Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua tämän seurauksena maksamaan EU:lle joka vuosi esimerkiksi pari miljardia euroa metsiemme hiilivaraston pienenemisestä, vaikka oikeasti Suomen metsien hiilivarastot kasvaisivat.
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
