Luke tutki käytäväharvennusta mänty- ja koivuvaltaisilla ensiharvennuksilla – voisiko työmenetelmä kohentaa kannattavuutta?

Yksi kehittämishankkeen testileimikoista sijaitsi Kontiolahdella. Yrjö Nuutinen esitteli seminaarin osallistujille paikan päällä testihakkuun koejärjestelyjä, eli ennakkoraivattua valikoivan harvennuksen kohdetta, ennakkoraivattua käytäväharvennuttua kohdetta ja ennakkoraivaamatonta käytäväharvennuttua kohdetta. Kuva: Lari Lievonen

Voiko käytäväharvennus olla kustannustehokas työmenetelmä? Tästä pohdinnasta sai alkunsa vuonna 2017 kehittämishanke, jonka tavoitteena oli tutkia soveltuisiko käytäväharvennus menetelmäksi nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen.

Käytäväharvennuksen ideana on, että kaikki harvesterin puomin suunnassa olevat puut kaadetaan ikään kuin käytäväksi. Yleisin vallalla oleva harvennustapa on valikoiva harvennus, siinä jokainen jäävä ja kaadettava puu valikoidaan.

Kehittämishankkeen tuloksia esiteltiin seminaarissa kesäkuun alussa Joensuussa.

Metsäkeskuksen asiakkuuspäällikkö Heikki Karppinen huomautti omassa puheenvuorossaan, että käytäväharvennuksessa on kyse ennen muuta koneen työskentelymenetelmästä, eikä niinkään käytävien muodostamisesta, vaikka nimen perusteella niin saattaisi ajatella.

Käytäväharvennuksesta on tehty Suomessa vain kolme tutkimusta aiemmin. Kehittämishankkeesta vastuussa ollut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Yrjö Nuutinen nimesi luotettavien tutkimustulosten tavoittelun yhdeksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista. Menetelmän on myös täytettävä metsäkeskuksen hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit.

Kaksivuotisessa hankkeessa työskenneltiin ja tutkittiin kolmea eri testileimikkoa eri paikkakunnilla. Niiden perusteella selvitettiin muun muassa menetelmän vaikutuksia hakkuun tehokkuuteen, kasvamaan jätettävään puustoon ja harvennuskertymän rakenteeseen sekä korjuuvaurioihin perinteiseen valikoivaan harvennukseen verrattuna.

Yhdellä testileimikoista luvut olivat kovat, tuottavuus oli yli 40 prosenttia valikoivaa harvennusta korkeampi ja poistuman keskikoko kasvoi 20 prosenttia valikoivaan verrattuna.

"Valikoivassa harvennuksessa jäljelle jäävien puiden väistelyn takia puomin liikuttelu on selvästi hitaampaa kuin käytäväharvennuksessa", kertoi Nuutinen mittaustuloksista.

Kaikki testileimikot myös läpäisivät metsäkeskuksen tekemän hyvän metsänhoidon ja ja korjuujäljen tarkastuksen hyväksytysti.

Luken ja Metsäkeskuksen lisäksi kehityshankkeen yksi toteuttajista oli metsäyhtiö UPM.

"Tarvitsemme pitempiaikaista seurantaa ja tietoja menetelmän vaikutuksista metsikön tulevaan kasvuun. Menetelmä kiinnostaa, voisiko se sopia pienirunkoisiin hoitamattomiin metsikkökohteisiin, joita ei ole nykymenetelmällä kannattavaa korjata", UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt pohti.

Hankkeen testileimikoilta saadulla aineistolla simuloitiin käytäväharvennusmenetelmän vaikutuksia metsikön tulevaan kasvuun ja verrattiin perinteiseen harvennusmenetelmään.

Simulointitulosten perusteella kiertoajan puuntuotos on samaa suuruusluokkaa kuin valikoivalla harvennuksella. Tukkipuun määrässä ei myöskään näyttäisi olevan menetelmien välillä eroja.

"Menetelmä tasoittaa kuljettajan ja olosuhteiden vaikutusta lopputulokseen sekä näyttäisi vähentävän korjuu- ja puustovaurioita. Valikoiva harvennusjälki riippuu aina kuljettajasta ja olosuhteista", sanoi Schildt.

"Myös metsänomistaja on saatava vakuutettua menetelmästä", Shcildt huomautti.

Käytäväharvennus – menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen -hanketta rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.