Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • MTK:sta eläköitynyt Antti Sahi sai kansainvälisen luottamustoimen: "Jos metsänomistajien näkökulma puuttuu, kukaan muu ei tuo sitä esille"

    Maailmanlaajuista metsäpolitiikkaa ei ole, mutta isolla määrällä kansainvälisiä sopimuksia on vaikutusta eri maiden metsätalouteen.
    IFFA perustaminen osui kaudelle, jolloin Antti Sahi toimi MTK:n metsäjohtajana. Yhteistyöverkosto on siksi hänelle entuudestaan tuttu.
    IFFA perustaminen osui kaudelle, jolloin Antti Sahi toimi MTK:n metsäjohtajana. Yhteistyöverkosto on siksi hänelle entuudestaan tuttu. Kuva: Kari Salonen

    MTK:n toiminnanjohtajan paikalta vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Antti Sahi valittiin huhtikuussa IFFA:n puheenjohtajaksi.

    Kansainvälisen järjestön tehtävä on muistuttaa maailman metsäfoorumeilla siitä, että yksityiset omistavat merkittävän osan metsävaroista.

    "Monesti se näkökulma unohtuu maailmanlaajuisessa politiikassa", Sahi toteaa.

    Melkein samaan hengenvetoon hän huomauttaa, että mitään maailman metsäpolitiikkaa ei ole olemassakaan.

    "On iso määrä kansainvälisiä sopimuksia, jotka vaikuttavat metsätalouteen. Pienmetsänomistajien rooli voidaan helposti unohtaa niissä."

    Metsien kestävä käyttö ja hoito tuovat hyötyä metsänomistajille ja koko ympäröivälle yhteiskunnalle.

    "Se on se sanoma, jota haluamme maailmalle viedä."

    YK:n metsäfoorumi on IFFA:lle tärkeä vaikuttamiskanava.

    EU:n politiikan tekemiseen IFFA ei osallistu, sillä alueella toimii Euroopan metsänomistajajärjestö.

    "IFFA:ssa seurataan tarkasti, mitä EU:ssa tapahtuu. Siitä voidaan oppia paljon."

    Sahin mukaan EU:n ilmastopolitiikalla ja ilmastosopimuksen toimeenpanolla on vaikutuksia metsänomistajiin, samoin biodiversiteettisopimuksella.

    "Vaikka metsät nähdään EU:ssa positiivisena asiana esimerkiksi ilmaston, talouden ja hyvinvoinnin kannalta, metsien kestävän käytön periaate ja metsänomistajan näkökulma unohtuvat usein", hän sanoo.

    IFFA on melko kevyt organisaatio. Puheenjohtajalla on tiettyjä edustustilaisuuksia, mutta suuri osa toimesta on osallistumista etäkokouksiin ja sähköpostikirjeenvaihtoa.

    "Vaikea arvioida, mitkä käytännöt ovat sitten, kun koronan aiheuttamia rajoituksia aletaan purkaa. Maailman toiselle puolelle ei ole järkeä lennellä, jos lähempänäkin on olemassa edustajia", Sahi miettii.

    Järjestö ostaa suurimman osan tarvitsemistaan palveluista Kenian metsänomistajajärjestöltä, joten sen sihteeristö työskentelee Nairobissa.

    Rahoituksensa IFFA saa pääosin jäsenmailtaan.

    Vaikka Sahi ei sitä aivan suoraan sano, IFFA:n toiminnan painopiste on kehitysmaissa. Varsinkin Euroopan mailla on jo entuudestaan vahvat metsänomistajajärjestönsä.

    Yhdysvaltojen ja Kanadan tilanne eroaa Sahin mukaan Euroopasta siinä, että niissä toimii lukuisia metsänomistajajärjestöjä. "IFFA voi olla niitä yhteen sitova voima."

    IFFA toivoo jäsenikseen lisää kehitysmaita.

    "Realiteetti on, että metsänomistajajärjestöt pitää monessa maassa synnyttää, ennen kuin ne voivat liittyä IFFA:an."

    Sahin mukaan järjestöjen ensimmäiset tehtävät painottuvat enemmän maanomistuksen selkeyttämiseen ja omistusoikeuden puolustamiseen kuin metsäpolitiikan tekemiseen.

    Järjestöjen perustamiseen ja kehittämistyöhön IFFA saa ulkopuolista rahoitusta FAO:n ja muiden kehitysyhteistyötä tukevien tahojen kautta.

    Ennen MTK:n toiminnanjohtajan pestiään Sahi toimi MTK:n metsäjohtajana vuosina 2003–2008. IFFA:n perustaminen osui Sahin kaudelle, joten yhteistyöverkosto on hänelle entuudestaan tuttu.

    Se helpottaa puheenjohtajan saappaisiin astumista, samoin suomalaisuus.

    "Kansainvälisillä foorumeilla suomalaista metsäosaamista arvostetaan valtavan korkealle."

    Keravalla asuva Sahi on itsekin metsänomistaja. Kotitilan peruina hän omistaa metsää Ähtärissä. Taimikot Sahi istuttaa ja raivaa perheineen, mutta monimutkaisemmat metsätyöt teetetään ulkopuolisilla.

    Metsänomistajuudesta on vähintäänkin käytännön hyötyä IFFA:n puheenjohtajalle. "On tiettyjä paikkoja, joissa edellytetään, että IFFA:n edustaja on itse metsänomistaja."

    Esimerkkinä sellaisesta paikasta Sahi kertoo osallistuneensa jo aikaisemmin Yalen yliopiston isännöimään The Forests Dialogueen, jossa käydään metsätalouteen liittyviä konfliktitilanteita läpi.

    "Se on 25 hengen poppoo, jossa ovat mukana globaalit suuret metsäteollisuusyritykset, ympäristöjärjestöt, alkuperäiskansat ja yhteiskuntatieteilijät", Sahi kertoo.

    "Jos metsänomistajien näkökulma puuttuu, kukaan muu ei tuo sitä esille. Sen näkökulman esiin tuominen taas voi vaikuttaa muiden osallistujien tekemisiin."

    IFFA

    • IFFA on kansainvälinen perhemetsänomistajien liittojen kattojärjestö. Sen nimi tulee sanoista Internetional Family Forestry Alliance.
    • Sen tehtävä on muistuttaa globaaleilla foorumeilla siitä, että merkittävä osa maailman metsävaroista on yksityisten perheiden tai esimerkiksi kyläyhteisöjen omistamia.
    • Järjestö perustettiin vuonna 2007. Silloin siinä oli mukana 16 jäsenvaltiota.
    • Nyt jäsenmaita on 20, mutta lisää toivotaan, erityisesti Afrikasta ja Aasiasta.
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.