Myrskyt ja jäättömyys paransivat Suomenlahden tilaa syksystä
Suomenlahden syvänteiden happitilanne on parantunut selvästi, selviää merentutkimusalus Arandan keräämistä näytteistä. Vielä loppukesällä ja alkusyksystä happitilanne oli heikko.
Meren pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on nyt lähellä 2000-luvun alimpia mitattuja arvoja.
Fosfaattifosfori on levien käyttämä fosforiyhdiste.
Usean vuosikymmenen seurannan perusteella pitoisuuksissa ei vielä kuitenkaan voida nähdä laskevaa trendiä, kertoo Arandan matkanjohtajana toiminut Juha Flinkman Suomen Ympäristökeskuksesta.
Syvänteiden happitilannetta ovat parantaneet ainakin syksyn ja alkutalven voimakkaat etelän ja lännen väliset tuulet. Koska tammikuuhun mennessä Suomenlahdelle ei ollut muodostunut lainkaan jääkantta, tuuli on sekoittanut veden hyvin.
Tuulien ansiosta Itämeren pääaltaalta pitkälle Suomenlahdelle ulottunut suolaisen ja heikkohappisen syväveden kieleke on vetäytynyt länteen. Tämä on mahdollistanut vesimassojen hyvän sekoittumisen alueilla, joilla syvyys on yli 80 metriä.
Viime kesänä ja alkusyksynä Suomenlahden happitilanne oli heikko. Sen aiheutti Suomenlahteen Itämeren pääaltaasta virrannut raskas, suolainen ja hapeton syvä vesi.
Kun pohjan läheisen vesikerroksen happitilanne on heikko, pohjaliejusta saattaa vapautua fosforia. Tätä kutsutaan meren sisäiseksi kuormitukseksi.
Nyt happikato ei kuitenkaan ole Flinkmanin mukaan aiheuttanut sisäistä kuormitusta.
Tuoreet tiedot Suomenlahden tilasta pohjustivat Suomenlahti-teemavuoden avajaisia eilen tiistaina.
Suomen, Viron ja Venäjän yhteisen teemavuoden ansiosta Aranda pääsi viime viikolla ottamaan näytteitä aiempaa useammasta tutkimuspisteestä Suomenlahdella.
Aluksella oli suomalaistutkijoiden lisäksi mukana myös venäläisiä tutkijoita.
Suomenlahti-teemavuosi avattiin eilen kahdella meren tilaa käsitelleellä asiantuntijaseminaarilla.
Iltapäivällä järjestetyssä avajaistilaisuudessa olivat paikalla myös valtiovallan edustajat sekä Suomesta, Virosta että Venäjältä.
Suomea tilaisuudessa edustivat sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.).
Ministeri Niinistön mukaan vuoden tärkein tavoite on tuottaa poliittisia päättäjiä varten tuoreen tutkimustiedon pohjalta konkreettisia ratkaisuehdotuksia Suomenlahden tilan parantamiseksi.
”Toivon, että tutkimustietoa hyödynnetään jatkossa entistä enemmän Itämerta koskevissa päätöksissä. Esimerkiksi Laukaanjoen fosforipäästöjen tapaus osoitti, että juuri tutkimustiedon ja sitä seuranneen julkisen keskustelun ansiosta ryhdyttiin toimiin ja saatiin aikaan merkittäviä tuloksia.”
Suomi, Viro ja Venäjä aikovat tehostaa Suomenlahden tilan seurantaa yhteisellä tutkimusohjelmalla.
”Suunnitteilla on yhteinen laaja havaintoverkosto, jonka avulla voidaan tuottaa vertailukelpoista tietoa meren tilasta yhteneväisin mittauksin ja menetelmin”, Ville Niinistö kertoo.
Suomenlahti-vuosi on Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen ohjelma, jossa tavoitteena on Suomenlahden tilan nopea parantaminen.
Teemavuoden aikana maat harjoittavat tutkimusyhteistyötä ja seuraavat yhteistyössä meren tilaa. Lisäksi maissa toteutetaan yhteinen ympäristökasvatusohjelma ja lukuisia yleisötapahtumia.
Vuoden päätteeksi Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen Suomenlahti-julistus linjaa tärkeimmät konkreettiset toimenpiteet lahden kestävän käytön turvaamiseksi.
Suomenlahti-vuoden suojelijoina toimivat Suomen, Viron ja Venäjän presidentit.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
