Laiteinvestoinnit luovat yliopistoille mahdollisuuksia tehdä palvelututkimuksia

Nuorempi tutkija Aitor Lopez (vas.) ja yliopistotutkija Antti Haapala iloitsevat uudesta puun kyllästyslaitteistosta, joka on ollut metsätieteiden osastolla puolisen vuotta. Sen toimintaidea on sama kuin täysimittaisen kyllästyslaitteiston. Kuva: Lari Lievonen

Palvelututkimukset ovat osa yliopistojen arkipäivää. Niitä tehdään vapaan tieteellisen tutkimuksen rinnalla ja ne muodostavat ulkopuolisena rahoituksena merkittävän tulonlähteen yliopistolle.

"Projektit yritysten kanssa ovat mielenkiintoisia, opettavaisia ja ne tuovat kaivattua tulovirtaa. Niiden haittapuolena voidaan pitää niihin sisältyviä liikesalaisuuksia, joiden vuoksi niistä ei yleensä tehdä julkaisuja tai pidetä muutenkaan meteliä", kuvailee Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston puumateriaalitieteen yliopistotutkija Antti Haapala.

Uniikit laiteinvestoinnit luovat usein mahdollisuuksia palvelututkimusten tekemiseen. Puun kyllästyslaitteisto on ollut metsätieteiden osastolla Joensuussa puolisen vuotta ja se on jo nyt herättänyt runsaasti kiinnostusta puutuotealan yritysten keskuudessa.

"Alan toimijoiden ja kaluston kokoluokka on sellainen, että niille ei ole aina helppoa saati halpaa itsenäisesti varaa tutkimukseen tai kehitystyöhön. Osaamista ja ideoita yrityksillä kuitenkin on ja yhteistyön kautta voimme tarjota mahdollisuuden testaus- ja kehitystyöhön."

45 000 euroa maksaneen kyllästyslaitteiston toimintaidea on sama kuin täysimittaisessa puun kyllästyslaitteistossa. "Testaamme laitteistolla juuri nyt nimenomaan biopohjaisia puun kyllästysaineita osana Tekesin rahoittamaa tutkimusta. Kyllästysaineiden uudet komponentit, esimerkiksi nanopartikkelit, voivat olla ovat kalliita, joten on vain hyvä, että laitteistokin on pieni. Pienen puukalikan kyllästämiseen tarvitaan vähemmän kyllästysainetta kuin pitkän pylvään tai lankun", selittää Haapala.

.