EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans on ympäristöherännäinen, joka vähät välittää pohjoisen metsätalouden ongelmista

Hollantilainen Frans Timmermans on pohjoismaisten avohakkuiden kiivas vastustaja. Kuva: Timo Filpus

Uutiset|Politiikka ja talous

8.6.202220:00

Analyysi

Tapio Nurminen

Brysselin päätöksentekokuplassa on yksi supertähti, jolla kokeneen EU-diplomaatin mukaan on ”aika vähän faneja”.

Hänen nimensä on Franciscus Cornelius Gerardus Maria (Frans) Timmermans ja hän toimii nykyisen EU-komission ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Maansa työväenpuoluetta (PvdA) edustavan Timmermansin vastuulla on EU:n vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal.

Se on saksalaisen Ursula von der Leyenin johtaman komission tärkein poliittinen projekti. Siksi Timmermansilla on komissiossa paljon valtaa. Hän pystyy hallitsemiensa useiden pääosastojen kautta viemään ympäristö- ja ilmastomissiotaan suvereenisti eteenpäin. Monien komissiokonkareiden mielestä liian suvereenisti.

Toki Timmermansilla on Brysselissä myös ihailijoita ja tukijoita. Heitä löytyy erityisesti yli puoluerajojen vihertävästä EU-parlamentista, ympäristöjärjestöjen edunvalvontatoimistoista sekä luonnollisesti varapuheenjohtajan omasta esikunnasta.

Kitkeriä arvostelijoita on kuitenkin selvästi enemmän sekä EU-instituutioissa että lobbauspiireissä. Kärkkäimmin Timmermansia ruoskivat maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden edustajat.

Myös nämä ruoskijat korostavat, että 62-vuotias viittä kieltä puhuva diplomaatin poika on yksi kaikkien aikojen osaavimmista EU-poliitikoista. Kaikkein vakuuttunein Timmermansin osaamisesta on silti Timmermans itse.

”Ammattitaitoa ei kyllä voi moittia, vaikka asioista ja esitetyistä faktoista olisi eri mieltä”, suuren jäsenmaan maatalousvaikuttaja luonnehtii. Hänen mukaansa omaa missiota tukevien ”faktojen taivuttelijana” Timmermans on lyömätön.

”Tuskin kukaan muu olisi pystynyt johtamaan paremmin ilmasto- ja biodiversiteettikriisin torjumista”, komission varapuheenjohtajan kannattajiin kuuluva komissiolähde tähdentää.

Arvostelijoiden mielestä Timmermans vie ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa läpi hyvin ideologisesti yhdessä kabinettipäällikkönsä, Hollannin työväenpuoluetta edustavan entisen Greenpeacin kampanjavastaavan Diederik Samsomin kanssa.

”Samsom tekee likaisen työn ja Timmermans edustaa, mutta molemmat uskovat lujasti yhteiseen asiaan”, komission muista kabineteista linjataan.

Kaksikon ideologisuus tarkoittaa muiden muassa eläinpohjaisen maataloustuotannon tuntuvaa vähentämistä ja metsien avohakkuiden merkittävää vähentämistä.

”Timmermans ja Samsom ovat molemmat hollantilaisia ympäristöherännäisiä”, keskustavasemmistoa edustava kokenut europarlamentaarikko luonnehtii.

”Kaksi samanmielistä omasta erinomaisuudestaan vakuuttunutta ovat löytäneet toisensa”, MT:n komissiolähde kuittaa.

Maa- ja metsätalouden asiaa ajavien EU-vaikuttajien mielestä Timmermansin ja hänen esikuntansa näkemykset ovat liian keskieurooppalaisia.

”Timmermansia ei voisi vähempää kiinnostaa aiheuttaako EU:n metsälainsäädäntö ongelmia Pohjoismaissa”, EU-parlamentin keskustavasemmistoa edustavan S&D-ryhmän edustaja moittii.

Hän yhtyy suomalaisen ja maatalous- ja metsäväen kritiikkiin, jonka mukaan hollantilaiskomissaari myös vetää vahvasti kotiinpäin.

”Tulppaanien kasvattaminen Hollannin kasvihuoneissa ei ole ongelma samalla tavalla kuin suomalainen metsätalous.”

Noin vuosi sitten Timmermans kävi Ruotsissa ja oli tavoilleen uskollisesti hyvin ylimielinen, kun ruotsalaiset yrittivät esitellä kestävää metsätalouttaan.

”Sillä vierailulla piti liennyttää komission ja Pohjoismaiden metsäammattilaisten välejä, mutta siinä onnistuttiin huonosti”, MT:n komissiolähde sanoo ja uskoo, että samanlaista ”katastrofia” tuskin nähdään Timmermansin Suomen vierailulla.

”Hän on ottanut opiksi. Komission puheenjohtaja on on kehottanut kuuntelemaan Pohjoismaisia metsäosaajia herkemmällä korvalla”, komission korkea virkamies jatkaa.

Kaikesta huolimatta omanarvontuntoinen ja herkkähipiäinen Timmermans on tänäkin keväänä ollut tukkanuottasilla pohjoismaisten metsävaikuttajien kanssa. Hänen kerrotaan kiukutelleen sitä, miten ruotsalaiset metsälobbarit ”puhuvat hollantilaiselle alaspäin metsien hoidosta”.

Huhtikuun lopussa Timmermansin ja maatalousväen välirikko paheni, kun hollantilaiskomissaari vähätteli sodan vaikutusta ruokaturvaan ja sai viljelijöiden edustajilta valehtelijan leiman. Tämän tulipalon sammutusta ei vieläkään ole saatu päätökseen.

Karismaattiseksi kehutun mutta turhamaiseksi moititun hollantilaisen suuri haave, nousu EU-komission ykköseksi, kaatui 2019 Puolan, Unkarin ja Ranskan vastustukseen.

Joidenkin Brysselin sisäpiiriläisten mielestä karvas tappio on leimannut Timmermansin työskentelyä. Hän on runnonut ympäristömissiotaan eteenpäin omapäisesti muusta komissiosta ja EU:n instituutioista piittaamatta. Useimmat MT:n komissiolähteet kuitenkin korostavat, että tämä katkeruus on haihtunut jo ajat sitten.

EU-piireissä on jo jonkin aikaa pohdittu, lähteekö Frans Timmermans kisaamaan vuoden 2024 EU-vaaleissa komission puheenjohtajan paikasta.

Osa näkee miehen toiminnassa ”taisteluväsymyksen” merkkejä. Jotkut taas arvioivat, että halu kolmannelle kaudelle on kova ja siksi hollantilaiskomissaari kalastelee vahvoilla ilmasto- ja ympäristöpainotuksillaan eurooppalaista vihervasemmistoa taakseen. Hankkeen epäillään kuitenkin kaatuvan Unkarin ja ehkä myös Puolan vastustukseen.