Omakala ei ole saanut kalastajia koukkuunsa
Lakisääteisen saalisilmoituksen piti tuoda tutkijoille tarkkaa tietoa kalakantojen tilasta, mutta alku on ollut nihkeä.
Kalastajien saalista koskeva ilmoitusvelvollisuus astui voimaan 1.1.2024. Kuvituskuva. Kuva: Ari NakariKalastajan Kanava on tutkinut Omakalan tilastoja ja havainnut, että se kärsii ilmoitusvajeesta eli ilmoitusmäärät ovat pienempiä kuin saaliit.
Omakala-mobiilisovellus kehitettiin alunperin helpottamaan saalisilmoituksen tekemistä. Velvollisuuden voi täyttää myös Omakala.fi-sivuston kautta tai Luken päivystävän puhelinpalvelun kautta.
Kalastajien saalista koskeva ilmoitusvelvollisuus astui voimaan 1.1.2024. Velvollisuus koskee yli 16-vuotiaita kalastajia, ja kalalajeista sen piirissä ovat tällä hetkellä lohi, järvilohi, taimen, ankerias, Kuolimosta tai Saimaalta pyydetty nieriä sekä muualta Vuoksen vesistöalueelta pyydettynä, harjus merialueella sekä sisävesissä leveyspiirin 65°00′N eteläpuolella pyydettynä, kyttyrälohi ja 1.2.2026 alkaen myös turska.
Lakisääteinen ilmoitus on tehtävä myös edellä mainittujen lajien alamittaisista ja vapautetuista yksilöistä.
Todellisten saalismäärien ja palveluun ilmoitettujen saaliiden määrän vertailu ei ole helppoa, mutta Kalastajan Kanava on selvittänyt asiaa tutkimalla Tornionjoen lohisaalista.
Kalastajan Kanava pyysi Tornionjoen lohi-ilmoitukset Omakalasta vuosilta 2025 ja 2026.
Vuodelta 2025 ilmoituksia lohista on Omakalan kautta saatu 403 ilmoitusta ja tänä vuonna vielä vähemmän, vajaat 300 ilmoitusta. Tornion-Muonionjoen vapaaehtoiseen saalispäiväkirjaan ilmoituksia lohista on molempina vuosina tehty yli 800.
Ilmoitusvaje on siis yli puolet saalismäärästä.
Tutkijat toivovatkin kalastajilta ryhtiliikettä lohisaaliiden ilmoittamisessa.
Omakalaan ilmoitetut saaliit on tarkoitettu tutkijoiden apuvälineeksi. Tavallinen kalastaja ei niitä pääse seuraamaan.
Tutkijat toivovatkin kalastajilta ryhtiliikettä lohisaaliiden ilmoittamisessa.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Olin epäilee lohijokien heikon ilmoitusaktiivisuuden syyksi sekä tiedonpuutetta. Toinen syy voi olla se, että ilmoittaessaan saaliinsa lohisaalispäiväkirjoihin kalastajat ajattelevat hoitaneensa velvollisuutensa.
”Suunnitelmissa on parantaa lohijokien saalisilmoitusten tilannetta integroimalla ilmoitus jollain tavalla kalastuslupaan”, Olin avaa tilannetta Kalastajan Kanavalle.
”Jos verrataan vuoden 2025 Omakala-palvelun saalismääriä uusimman eli vuoden 2024 valtakunnallisen kalastuskyselyn saalisarvioihin, niin taimenista olisi ilmoitettu 7 % arvioidusta kokonaissaaliista, lohista 10 %, järvilohista 34 %, ilmoitusvelvollisista harjuksista 5 % ja ilmoitusvelvollisista nieriöistä 15 %.
Toisaalta ankeriaiden kohdalla tulokset antavat aihetta juhlaan, sillä Olinin mukaan ankeriaita ei kalastuskyselyn mukaan saatu lainkaan, mutta Omakala-palveluun niitä oli ilmoitettu yhteensä 334 kappaletta vuonna 2025.
”Vaikka ilmoitusaktiivisuudessa on toivomisenvaraa kappalemäärien suhteen, nykyisistä ilmoituksista tutkijat ovat tyytyväisiä tarkempiin tietoihin pituudesta, painosta, pyyntiajankohdasta, -alueesta ja -välineistä”, Olin.
Kalastajan Kanava: Tutkijat toivovat ryhtiliikettä lohisaaliiden ilmoittamisessa
Omakala
Omakala-sovelluksella vapaa-ajankalastaja voi helposti kirjata vapaa-ajan kalasaaliiseen liittyviä perustietoja, kuten laji, paikka ja aika. Tapahtumaan voi myös liittää muutakin haluamaansa tietoa, kuten tietoa kalastusvälineistä.
Tallennetut tiedot muodostavat vapaa-ajankalastajalle helppokäyttöisen kalastuspäiväkirjan.
Omakalaan ilmoitetut saaliit on tarkoitettu tutkijoiden apuvälineeksi.
Kunkin kalastajan tiedot näkyvät vain hänelle itselleen. Luke tuottaa yhteenvetotietoa kalakantojen kestävän käytön suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
