Hyljevahingot kurittavat ammattikalastusta – yhden kalan saaliista menetettiin lähes 80 tonnia vuodessa

Harmaahylkeestä eli hallista koituu usein harmia kalastajille, kun se tavoittelee herkkupaloja kalanpyydyksistä. Kuva: Maija Partanen

Hallien rikkomat pyydykset ja menetetty saalis heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta. Erityisesti nuoret halliurokset hakeutuvat keväällä ja kesällä samoille vesille kalastajien kanssa, mikä johtaa merkittäviin vahinkoihin.

Kalastajat ovat pyrkineet sopeutumaan hylkeiden aiheuttamiin ongelmiin vaihtamalla pyyntialueita, kalastustapoja ja pyydyksiä. Näistä toimista huolimatta vahingot ovat edelleen merkittäviä.

Suomen riistakeskus muistuttaa tiedotteessa, että hylkeiden aiheuttamat vahingot vähentävät kotimaisen kalan saantia suomalaisille kuluttajille.

Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja ja metsästäjä Timo Saarinen on erikoistunut hylkeenpyyntiin ja tekee tiivistä yhteistyötä kalastajien kanssa. Saarinen keskittää hylkeenpyyntinsä kalastajien pyydysten läheisyyteen ja pyrkii samaan saaliksi juuri ne hylkeet, jotka aiheuttavat eniten harmia kalastajille.

”Pyynti vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, mutta palkinto tulee kolmeen kertaan, hylje saadaan saaliiksi, autetaan kalastajaa ja turvataan kalan saanti kuluttajille”, Saarinen sanoo.

Vuonna 2023 kaupallista kalastusta harjoitti merialueella 975 kalastajaa. Heistä 199 ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Kalastajien ilmoitusten mukaan hylkeet vaurioittivat yhteensä 134 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa.

Eniten vahinkoa syntyi silakkasaaliille, jota menetettiin lähes 80 tonnia vuodessa. Myös suomalaisten suosituimmat ruokakalat kärsivät tuntuvasti: siikaa menetettiin 20 tonnia, kuhaa 12 tonnia, ahventa 7 tonnia ja lohta 5 tonnia.

Suomen merialueilla tavataan harmaahylkeitä ja itämerennorppia. Merihyljekannat ovat pitkään olleet kasvussa. Hallikanta on lähes kuusinkertaistunut 2000-luvulla.

Vuonna 2024 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 48 700 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli noin 17 500. Todellinen kanta on kuitenkin suurempi, koska vain osa halleista havaitaan laskennoissa.

Perämeren norppalaskentatulokseen vaikuttivat jälleen jääolosuhteet. Norppien laskentatulos oli runsaat 8 000 yksilöä. Vuosien välinen vaihtelu on moninkertaistunut, eikä viime vuosien tuloksia ole voitu enää käyttää kasvutrendin arvioinnissa aiempien tulosten jatkona.