Metsänomistaja tienasi yhden syksyn havuja keräämällä kelpo käyttöauton – euralainen yrittäjä lupaa ostaa kaikki havut "mitä Suomesta saa"

Tiina Lietzén istutti 1990-luvun alussa serbiankuusia koristehavujen tuotantoa varten. Ensimmäisiä havusatoja hän pääsi leikkaamaan 8–10 vuoden kuluttua istutuksesta. Kuva: Pasi Leino

Toiset lähtevät autokaupoille puukauppojen jälkeen, mutta suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä Tiina Lietzén ahersi viime syksynä rahat kolmen tonnin käyttöautoon havujen myynnillä.

"Havujen keruu tarjoaa työlle kohtuullisen tuoton. Sen voi tehdä joka vuosi, ja puut jatkavat kasvuaan leikkaamisesta huolimatta", Lietzén luettelee havubisneksen hyviä puolia.

Hän pitää myös havusesongin tarjoamasta vaihtelusta tavanomaiseen metsätyöhön. Noin kuukauden ajan jaksaa kumarrella, kurkotella ja niputtaa, kun tietää, että se on vain määräaikainen urakka.

Tiina Lietzén leikkaa pitkää, 50–70-senttistä havua syyskuun lopulta alkaen. Lyhyen, noin 35-senttisen havun keruu alkaa lokakuussa, sillä se säilyy huonommin kuin pitkä havu. Kuva: Pasi Leino

Lietzén myy leikkaamansa havut isoissa erissä euralaisen Heikki Puputin yritykselle, joka jalostaa ja jälleenmyy havuja yritysasiakkaille. Havuja voisi jälleenmyydä itsekin esimerkiksi lähiseudun kukkakaupoille, mutta tästä Lietzén ei ole innostunut.

Puputti lienee suurin suomalainen havujen ostaja, ja hän ostaa havua koko maasta. Hän maksaa laatuvaatimukset täyttävästä havusta noin euron kilolta (veroton hinta) ja noutaa vähintään 500 kilon havuerät noin 500 kilometrin säteeltä Eurasta. Havulla on kysyntää niin paljon, että Puputti lupaa ostaa "kaiken mitä Suomesta saa".

"Mutta ennen kuin ryhtyy keräämään, pitää ehdottomasti etukäteen sopia ostajan kanssa laadusta ja määristä", Puputti tähdentää.

Pitkät havut niputetaan narulla viiden kilon eriin. Samalla tarkistetaan havun oikea mitta. Lyhyet havut myydään säkkeihin pakattuina. Kuva: Pasi Leino

Tiina Lietzén kerää myyntihavut erikoispuista, jotka hän on istuttanut koristehavujen tuotantoa varten 1990-luvun alussa: serbiankuusta, douglaskuusta, mustakuusta, valkokuusta, ajuninkuusta, okakuusta ja harmaapihtaa.

Hän muistuttaa kuitenkin, että havuja voi kerätä ihan tavallisista metsäkuusista.

"Parhaat havut ovat noin kymmenvuotiaissa kuusissa, jotka ovat kasvaneet rehevässä kasvupaikassa ja saaneet valoa. Esimerkiksi ojien tai teiden varrelle kasvaneet kuuset sopivat hyvin. Neulasten tulee olla tummia ja pulleita."

Normaalisti havuja aletaan kerätä syksyn ensimmäisen pakkasyön jälkeen, sillä pakkanen parantaa havujen säilyvyyttä. Tänä vuonna keruu oli kuitenkin pakko aloittaa ennen pakkasia, sillä kelit olivat Lounais-Suomessa syys–lokakuun vaihteessa vielä lämpimät. Työ oli silti saatava alkuun, jotta tarvittava määrä saadaan kokoon.

Hehtaarilta saa Tiina Lietzénin kokemusten mukaan 500 kiloa myyntihavuja. Hän kerää joka syksy useita 300–700 kilon eriä havua metsistään.

Aluksi työ kävi hitaasti.

"Keräsin alkuun alle 30 kiloa päivässä, ja mietin, ettei tästä tule mitään. Kaikki havut vaikuttivat harvoilta, käyriltä tai epätasaisilta."

Vuosien varrella silmä on harjaantunut, ja päivässä kertyy nyt 120–160 kiloa. Laadun mittarina hän pitää mottoa: millaisen havun kelpuuttaisit omalle haudallesi.

Metsäverotuksessa havujen myyntitulo ja hankintatyö ilmoitetaan 2C-lomakkeella kuten puukaupoissa.

Lue myös:

Leikkohavuilla voisi tienata rahaa, mutta vain harva metsänomistaja tiedostaa sen mahdollisuudet tulonlähteenä

Näin askartelet jouluksi näyttävän havumaton – katso video