Britit suunnittelevat istuttavansa 50 miljoonaa puuntaimea – tavoitteena metsäkaistale länsirannikon Liverpoolista itärannikon Hulliin

Woodland Trust -järjestön omistaman Smithills-nimisen tilan johtaja Chris Waterfield taimi-istutuksilla Boltonissa. LEHTIKUVA/Anne Salomäki 

Pohjois-Englantia ei tunneta aurinkoisena lomakohteena, mutta Boltonissa tuntuu keskellä talveakin lähes keväiseltä. Vaikka lunta on kaikkialla muutaman sentin kerros ja lämpötila nollan tienoilla, aurinko lämmittää niin, että Smithills-tilan puiden oksilta putoilee vesipisaroita kuin kevät olisi kovinkin pitkällä.

Vielä puita ei tosin ole kovinkaan paljoa, sillä lähes 700 hehtaarin alueesta vain 70 hehtaaria on metsää. Lähivuosina määrä on tarkoitus tuplata: alueen omistava Woodland Trust -järjestö aikoo viiden vuoden aikana istuttaa tiluksille yhteensä 140 000 taimea.

Smithillsiä johtava Chris Waterfield kehuu edellisviikonloppuna istutushommissa olleita vapaaehtoisia.

"20 vapaaehtoista istutti 650 puuta kahdessa tunnissa. Minusta se on niin hyvä suoritus, että heitä voisi suositella vaikka urakoitsijoille", Waterfield sanoo nauraen.

Smithillsin viisivuotissuunnitelma on kuitenkin vain murunen suuressa kokonaisuudessa. Viime maaliskuussa Smithillsiin istutettiin Northern Forest -projektin ensimmäiset taimet. Pohjoiseksi metsäksi nimetylle alueelle on tarkoitus istuttaa 25 vuoden aikana yhteensä 50 miljoonaa puuntaimea niin, että metsäkaistale ulottuu länsirannikon Liverpoolista itärannikon Hulliin.

Maan hallitus on luvannut projektiin vajaat 6 miljoonaa puntaa, mutta kokonaiskustannuksiksi järjestö kumppaneineen on arvioinut 500 miljoonaa. Vaikka projekti on vasta aluillaan ja kokonaisrahoituksesta koossa murusia, Waterfield haluaa uskoa tulevaan.

"Jos ihmiset voivat jonain päivänä kävellä, pyöräillä tai ajaa koko matkan metsässä Liverpoolin ja Hullin välillä, olen tyytyväinen. Sittenkin, jos ihan joka kohdassa ei ole puita."

Reitti palvelisi paikallisten lisäksi toki myös turisteja. Jo nykyään Pohjanmeren ja Irlanninmeren välillä kulkee noin 350 kilometrin mittainen Trans Pennine Trail -reitti, mutta Waterfieldin mielestä metsä tekisi matkasta kiinnostavamman.

Vuosikymmenten päästä uusi metsä helpottaa brittien pääsyä puiden siimekseen. Woodland Trustin metsittämistyön päällikkö John Tucker huomauttaa, että tuhansia vuosia sitten nykyinen kuningaskunta oli 80–90 prosenttisesti metsän peitossa, kun nyt luku on noin 13 prosenttia.

"Jos kysyy keskivertobritiltä, pitääkö tämä puista, vastaus on todennäköisesti kyllä. Harva kuitenkaan tunnistaa puulajeja tai tietää niistä juuri mitään", hän sanoo.

Brittien puut on vuosisatojen kuluessa kaadettu muun muassa sotatarpeisiin, rakentamiseen sekä asutuksen ja maanviljelyksen tieltä. Vähimmillään metsää on Tuckerin mukaan ollut vain pari prosenttia pinta-alasta. Puiden kaatumisen myötä ihmiset ovat etääntyneet metsästä eikä suomalaisittain paljon puhuttua metsäsuhdetta juurikaan ole.

Sekä Tucker että Waterfield korostavat, että kyse ei ole pelkästään ihmisten virkistäytymismahdollisuuksista. Sitomalla sadevettä puut suojaavat tulvilta, omalla puutavaratuotannolla voidaan vähentää riippuvuutta viennistä, ja puilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä ilman puhtaanapidossa.

Vaikka metsitystoimia tehdäänkin, Tucker on tyytymätön tahtiin. Hänen mukaansa esimerkiksi maanviljelys ja metsänhoito nähdään edelleen monissa tapauksissa toisilleen vastakkaisina asioina, eikä historiallisten metsien arvoa luonnon monimuotoisuudelle ymmärretä kaikkialla.

"Ilmassa on paljon positiivista kunnianhimoa, mutta asetetuista tavoitteista ollaan vielä todella kaukana."

Waterfield ihailee Suomen metsiä ja kannustaa kaikkia suomalaisia puolustamaan puitaan – varsinkin kaupungeissa. Hän ymmärtää uudisrakentamisen tarpeen mutta toivoo, että se tehdään puut huomioiden.

"Ilmastonmuutoksen myötä on tärkeämpää kuin koskaan pitää puistamme kiinni. Jos kunnollista suojelua ei ole, vaatikaa sitä, vaikka se tarkoittaisi muutoksia lakiin."

Lue lisää:

Skotlanti elvyttää metsiään: Alkuperäisistä mäntymetsistä on jäljellä vain prosentti, puuntuotanto nojaa vieraslajiin