Valtio haluaa ulkomaisille luonnonmarjojen poimijoille työsopimukset, yritykset huolissaan – ”Työsuhde ei ole oikotieratkaisu ongelmiin”

Jokamiehenoikeudella luonnontuotteita keräävät eivät nykyisin ole työsuhteessa marjoja ostaviin ja keruuta järjestäviin yrityksiin. Asetusmuutos edellyttäisi jatkossa työsopimusta EU:n ulkopuolelta tulevilta poimijoilta. Kuva: Pekka Fali

Luonnonmarjoja ostavat yritykset ja alan etujärjestö Arktiset Aromit ry peräävät kattavampaa vaikutusten arviointia työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaan asetusmuutokseen, joka edellyttäisi ulkomaisilta luonnonmarjojen poimijoilta työsuhdetta.

Lausuntokierroksella oleva muutos laajentaisi kausityöasetusta koskemaan maatalous- ja matkailuelinkeinojen lisäksi luonnontuotteiden keruuta. EU:n ulkopuoliset marjanpoimijat eivät enää saisi tulla maahan ilman kausityöviisumia tai -oleskelulupaa, jonka edellytyksenä on työsopimus tai sitova työtarjous.

Asetusmuutoksen vaikutuksia ei ole ennakkoon arvioitu riittävän huolellisesti, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.

”Vaatimus työsuhteesta lisäisi sekä yritysten että poimijoiden paperityötä ja kustannuksia ja pienentäisi tuloja. On tarpeen selvittää huolella, kuinka paljon.”

Työsuhteessa olevia marjanpoimijoita koskisi työaikalaki. Partasen mukaan epäselvää olisi muun muassa vastuu siitä, mitä marjanpoimijoiden vapaa-ajalla tapahtuu.

”Marjanpoimijat tulevat maahan poimimaan marjoja. Kuka valvoo ja on vastuussa, jos he keräävät iltaisin tai viikonloppuisin? Vaikuttaako muutos muiden kausityöntekijöiden marjanpoimintaan? Avoimia kysymyksiä on hyvin paljon.”

Alalla ollaan huolissaan muun muassa siitä, onko työsuhteessa tapahtuva marjanpoiminta jokamiehenoikeuksien piirissä.

Pahimmillaan kustannusten nousu vähentäisi luonnomarjojen poimintaa ja siihen liittyvää yritystoimintaa Suomessa. Valtaosa marjoista päätyy vientiin.

Markkinoilla kilpaillaan kansainvälisesti. Varsinkin mustikan ja karpalon maailmanmarkkinahintoihin vaikuttaa viljellyn marjan hinta.

”Jos poimija saa valita, hän tulee mieluummin Suomeen.”

Partasen mukaan thaimaalaiset poimijat toimivat mieluummin nykymallilla kuin työsuhteessa. Sen voi päätellä niiden yritysten kokemuksista, jotka toimivat sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa ulkomaiset poimijat ovat työsuhteessa marjanpoimintayrityksiin.

”Jos poimija saa valita, hän tulee mieluummin Suomeen.”

Tällä hetkellä ulkomaisten marjanpoimijoiden oloja säätelee niin sanottu marjalaki, joka astui voimaan vuonna 2021. Käytännön kokemuksia lain soveltamisesta on kertynyt kunnolla vasta yhdeltä kaudelta.

Myös marjalain tarkoitus on taata marjanpoimijoille säälliset ansiot, estää heidän hyväksikäyttöään ja asettaa kaikki yritykset samalle viivalle.

Marja-alan yritysten mielestä olisi parempi kehittää nykyistä mallia kuin kiirehtiä poimijoille työsopimuksia.

”Työsuhde ei ole oikotieratkaisu ongelmiin. Hyvinkin törkeitä hyväksikäyttötapauksia on nähty työsuhteissakin”, Partanen huomauttaa.

Marjanpoimijoiden asemaa koskeva lainsäädäntö haluttiin avata näin nopeasti uudelleen viime syksynä julkisuuteen tulleiden rikosepäilyjen vuoksi. Työ- ja elinkeinoministeriö viittaa ihmiskauppaepäilyihin tiedotteessaan, joka kertoo kausityöasetuksen muutosehdotuksesta.

Kahden suuren marjayrityksen epäillään osallistuneen törkeään ihmiskauppaan. Osana samaa vyyhteä työ- ja elinkeinoministeriön korkean virkamiehen epäillään syyllistyneen törkeään lahjuksen ottamiseen ja törkeään virka-aseman väärinkäyttöön.