Vain harva eläkeläinen myy puuta säännöllisesti

Puu on tänä vuonna liikkunut vilkkaasti. Korjuussa vertailukohtana on vuosi 2007, jolloin syntyneitä ennätyksiä tämä vuosi kolkuttelee.

Puuta metsänomistajat ovat myyneet kymmeneksen viimevuotista enemmän.

Puukaupan hyvä vire näkyy myös MT:n teettämässä Metsätutka-kyselyssä. Useampi kuin joka kolmas metsänomistaja on myynyt puuta tämän tai viime vuoden aikana.

Vastausten perusteella puukaupoilla ja metsänomistajan iällä on selkeä yhteys. Nuoret metsänomistajat ovat aktiivisia ja tarvitsevat rahaa. Eläkeläisten aika kuluu jahkaillessa eikä metsätuloille ole palavaa tarvetta, kun asunto- tai autolaina ei paina päälle.

Nuoria metsänomistajia on vähän, mutta he ovat sitäkin aktiivisempia. Lähes kolmannes alle 45-vuotiaista metsänomistajista kertoo myyvänsä puuta vähintään joka toinen vuosi. Tämän ja viime vuoden aikana heistä on solminut puukaupan lähes joka toinen.

Kyselyn perusteella nuorten metsänomistajien puukauppa-aktiivisuus on kolminkertainen yli 60-vuotiaisiin metsänomistajiin verrattuna.

Tulos on ymmärrettävä, mutta sikäli huolestuttava, että metsänomistajien keski-ikä pyörii 60 vuoden tuntumassa.

Ikääntyvien metsänomistajien pitäminen aktiivisena vaatii kovaa panosta metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäteollisuuden ostomiehiltä.

Yli 60-vuotiaista säännöllisesti parin vuoden välein puuta myy vain yksi kymmenestä.

Viime vuoden sisällä puuta on hakattu paljon ja sen kysyntä on ollut tavallista kovempaa, joten myös varttuneet metsänomistajat ovat innostuneet myymään puuta.

Lähes kolmannes heistä on solminut puukaupan tämän tai viime vuoden aikana. Viime vuoden syksyllä vastaava osuus oli selvästi pienempi.

Yleislinja on selvä, mutta poikkeuksia on paljon.

Vaikka useampi kuin joka toinen yli 60-vuotias metsänomistaja ei käytännössä käy puukauppaa, osa eläkeläisistä on metsäasioissa ja puukaupassa hyvin aktiivisia.

Metsät ovat heidän käsissään hyvässä hoidossa.

Seuraava sukupolvi saattaa olla metsätaloudesta vieraantunutta.

Jo nyt neljännes nuorista metsänomistajista myy puuta harvemmin kuin viiden vuoden välein. Toisaalta hyvin harva heistä kertoo jättävänsä puukaupat kokonaan väliin.

Puukauppaan vaikuttaa myös tilakoko. Suurilla tiloilla puukauppa on tasaista. Yli puolet keskimääräistä suuremmista metsätiloista on tälläkin kertaa käyttänyt puun hyvää kysyntää hyväkseen ja solminut kaupan.

Hyvä puun kysyntä on saanut myös pienet metsätilat liikkeelle. Joka viides korkeintaan 19 hehtaarin metsätila on myynyt puuta tämän tai viime vuoden aikana. Se on selvästi tavanomaista enemmän.

Metsätutkan perusteella metsäomistaja pystyy säännölliseen, lähes vuosittaiseen puukauppaan vasta, kun pinta-alaa on yli 50 hehtaaria.

Keskikokoisista 20–49 hehtaarin tiloista vain yksi kymmenestä myy puuta parin vuoden välein.

Tyypillinen puukaupan tekijä on viime vuosina ollut nuorehko Järvi-Suomessa asuva maanviljelijä, jolla on metsää keskimääräistä enemmän. Pohjois-Suomessa puukauppa on käynyt Metsätutkan perusteella muuta maata vaisummin.

Viljelijöiden aktiivisuudesta kertoo, että vuodesta 2010 lähtien kahdeksan viljelijää kymmenestä on solminut puukaupan.

Yrittäjistä puukauppaa on samaan aikaan käynyt kaksi kolmesta.

Palkansaajista ja eläkeläisistä puuta on myynyt vähän useampi kuin joka toinen, kun alkupisteenä on vuosi 2010.

Metsätutkan tulokset perustuvat 551 metsänomistajan vastauksiin.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF