Entinen turvesuo tuotti hyvin energiakoivua

Kuva: Kimmo Haimi

Suomessa vapautuu vuosittain turvetuotannosta suota liki 3 000 hehtaaria. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) 37 vuotta Kihniön Aitonevalla jatkuneen tutkimuksen mukaan suopohjille luontaisesti syntyneet koivikot voisivat ”palvella erinomaisesti energiantuotantoa”.

Koivikko voidaan kasvattaa tiheänä ja lyhyellä kiertoajalla energiaksi. Koivun kasvu vauhdittui merkittävästi tuhkalla tai fosfori-kalilannoitteella (PK).

Metlan mukaan parhaiten energiakasvatukseen soveltuvat helposti luontaisesti uudistuvat ja nuorena nopeakasvuiset lehtipuut. Tuotoksen ja kannattavuuden maksimoimiseksi kasvatustiheys on suuri ja kiertoaika lyhyt. Korjuun jälkeen syntyy uusi metsä vesoista ilman lisätöitä.

Turvetuotannosta vapautuvilla suonpohjilla on ohut turvekerros, joka on varsin hapan. Typpeä on puun juurille runsaasti, kalista ja fosforista on pulaa.

Metlan tutki koivikon vesottamista ja ravinnetaloutta vertaamalla lannoittamattomia, PK-lannoitettuja sekä tuhkaa saaneita koealoja.

Koko 37 vuoden jakson aikana lannoittamattomat, PK- ja tuhkalannoitetut metsiköt olivat sitoneet hiiltä 61, 73 ja 78 tonnia hehtaarilla.

Tuhkalannoitus nosti turpeen pintakerroksen pH:n 4,5:sta 5,5:een. Lannoituksen vaikutus pieneni tutkimusjakson loppua kohden eikä ollut enää merkitsevä 21 vuoden tutkimusjakson lopussa.