Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Paperi pysyy metsäviennin ykkösenä

    Selluviennin arvo jää paperin, puutavaran ja kartongin taakse.
    Kuva: Jukka Pasonen
    Metsäyhtiöt ovat tehneet tulosta myös paperilla tiukasta kilpailutilanteesta ja laskevasta kysynnästä huolimatta.
    Metsäyhtiöt ovat tehneet tulosta myös paperilla tiukasta kilpailutilanteesta ja laskevasta kysynnästä huolimatta. Kuva: Marita Waenerberg

    Viime vuosina otsikoissa on hehkutettu selluviennin menestystä. Viennin arvolla mitattuna paperi on kuitenkin pitänyt ykköspaikkansa. Myös kartonki hakkaa sellun viennin arvolla mitattuna.

    Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on noin viidennes. Maan tärkeimmän vientituotteen tittelistä kisaavat ehkä vähän yllättäen dieselpolttoaineet ja päällystetty paperi.

    Metsäteollisuus on viennin veturi. Siitä kertoo, että kymmenen tärkeimmän vientituotteen listalta löytyvät päällystetyn paperin lisäksi sahatavara, sellu ja päällystämätön paperi.

    Metsävienti nousi 12,1 miljardiin euroon vuonna 2017. Edellisen kerran 12 miljardin euron raja rikkoutui kymmenen vuotta sitten.

    Viime vuonna metsävienti veti vielä paremmin ja sen arvo nousi jo tammi-lokakuussa 11,1 miljardiin euroon. Viennin arvo kasvoi edellisestä vuodesta kahdeksan prosenttia.

    Tammi-lokakuussa paperivienti näytti voimaansa 3,6 miljardilla eurolla. Kartonki tuli kakkosena 2,4 miljardilla eurolla. Suunnilleen saman verran oli puutuoteteollisuuden viennin arvo.

    Sellua vietiin 2,1 miljardilla eurolla.

    Metsäteollisuudelle kuluneet vuodet ovat olleet menestyksellisiä. Tulosta yhtiöt ovat tehneet etenkin sellulla ja kartongilla.

    Iloisiin uutisiin on kuulunut, että myös paperitehtaiden ahdinko on jonkin verran hellittänyt. Kilpailu tehtaiden välillä on edelleen kovaa, mutta kulukurin ansiosta myös yhtiöt ovat tehneet voittoa myös paperilla.

    Puutuoteteollisuuden puolella tulosta on syntynyt vanereilla. Sen sijaan sahojen tulokset ovat jääneet heikoiksi.

    Harvoin puuta myyvälle metsänomistajalle riittää kantarahatulon maksimointi. Kansantalouden ja osin myös yhtiöiden kannalta taas on tärkeää jalostaa puu mahdollisimman pitkällä. Sen merkitys selviää viennin yksikköarvoista.

    Esimerkiksi mäntytukin vientihinta oli lokakuussa noin 55 euroa kuutiometriltä. Sahatavarana siitä sai lähes nelinkertaisen hinnan eli 203 euroa kuutiolta.

    Höylätyn sahatavaran vientihinta oli 300 ja vanerin 400 euroa kuutiolta.

    Havusellusta maksettiin viime vuonna ennätyshintoja. Lokakuussa havusellun vientihinta oli noin 700 ja kartongin vähän vajaa 800 euroa tonnilta.

    Paperien hinnat vaihtelivat lokakuussa sanomalehtipaperin 500 eurosta säkkipaperin yli 1000 euroon tonnilta.

    Puukustannusten osuus vientihinnoista vaihtelee tuotteittain. Sahatavaran hinnassa raaka-aineen osuus on verraten suuri. Yhteen sahatavarakuutioon kuluu yli kaksi kuutiota tukkia.

    "Karkeasti laskien kantohinnan osuus sahatavaran vientihinnasta on 60 prosenttia", toteaa tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta.

    Havusellutonniin kuluu viitisen kuutiota sellupuuta. Silti kantohinnan ja puukustannusten osuus massa- ja paperiteollisuudessa on selvästi pienempi kuin sahoilla.

    Järvisen mukaan kantohinnan osuus sellun vientihinnasta on noin 15 prosenttia.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.