Marjateollisuus osti lähesennätysmäärän kotimaisia marjoja
Pääkaupunkiseudun suurissa ruokakaupoissa marjahillojen valikoima on laaja, mutta tuotteiden valmistusmaa ja marjojen kotimaa eivät selviä kaikista etiketeistä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoElintarvikeyritykset ostivat poimijoilta kuluneena kesänä yli 14 miljoonaa kiloa metsämarjoja, luonnontuotealan etujärjestö Arktiset aromit kertoo.
Vain vuonna 1977 ostomäärä oli tämänvuotista suurempi, 15 miljoonaa kiloa. Metsämarjojen ostomääriä on tilastoitu vuodesta 1970.
Marjakauppaa vauhdittivat puolukan ja mustikan ennätyssuuret sadot metsissä. Paras mustikka- ja puolukkasato saatiin Itä-Suomessa.
Eniten, yli 8 miljoonaa kiloa, yritykset ostivat puolukkaa. Pitkän aikavälin keskiarvo puolukan ostossa on noin 4,7 miljoonaa kiloa.
Mustikkaa ostettiin yli 6 miljoonaa kiloa, mikä on lähes kolminkertainen määrä keskitasoon verrattuna.
Muitten metsämarjojen osuus jää Arktisten aromien arvion mukaan noin 0,2 miljoonaan kiloon. Karpalon keruu ja myynti ovat vielä käynnissä.
Kotitarvepoiminta, torikauppa ja poimijoitten suoramyynti ammattikeittiöille ja kuluttajille eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin.
Kotimainen elintarviketeollisuus käyttää tuotteissaan metsämarjoja runsaat 4 miljoonaa kiloa vuodessa, elintarvikealan pienyritykset noin miljoona kiloa.
”Kuluttajat ostavat marjoja ja marjatuotteita ruokakaupoista entistä enemmän siitä huolimatta, että kotitalouksien marjastusinto on kasvanut. Tiedotus marjojen terveellisyydestä, käytön monipuolisuudesta ja alhaisesta hiilijalanjäljestä on lisännyt väestön kiinnostusta marjoja kohtaan”, Arktisten aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio arvioi.
Loput 9 miljoonaa kiloa yrityksille myydyistä marjoista menee vientiin.
Mustikan päävientimaita ovat Kiina, Saksa ja Japani ja puolukan Saksa, Itävalta ja muut Euroopan maat. Ruotsiin metsämarjoja viedään tai sieltä tuodaan riippuen, kummassa maassa saadaan parempi sato.
Moisio näkee kotimaisissa metsämarjoissa merkittäviä vientimahdollisuuksia, jos niiden jalostusastetta saadaan nostettua. Pelkän raaka-aineen vienti tuottaa Suomelle noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.
”Koko marjaketju kaipaa ehostusta, jotta suomalainen marja pääsee oikeuksiinsa.”
Moisio harmittelee, että marjatuotevalikoima on suurissa ruokakaupoissa suppea. Kotimarkkinat pitäisi hänen mukaansa saada edustuskelpoisiksi, jotta potentiaaliset vientimaat näkisivät, mitä meillä on tarjota.
Esimerkiksi Japanissa kaupoissa myydään mustikasta tehtyjä mehuvalmisteita, karkkeja ja pirtelöön tarkoitettua jauheseosta. ”Sen sijaan japanilaiset vieraat eivät löytäneet pääkaupunkiseudun supermarketista edes mustikkahilloa”, hän ihmettelee.
”Jos Japanissa mustikkatuotteiden valikoima on laajempi kuin meillä mustikan lähtömaassa, siihen pitäisi saada muutos”, hän peräänkuuluttaa. Moision mukaan vain pienet erikoismyymälät ovat oivaltaneet villiruuan merkityksen Suomelle.
Moisio kertoo, että suomalaisissa ruokakaupoissa myydään myös paljon marjatuotteita, jotka on jalostettu Saksassa tai Britanniassa, mutta marjan alkuperämaa saattaa olla Suomi tai Ruotsi.
”Kotimainen raaka-aine viedään maailmalle, jossa siitä valmistetaan jalosteita ja myydään sitten Suomeen.”
SUVI NIEMI
Jos
Japanissa mustikkatuotteiden
valikoima on
laajempi kuin
meillä mustikan lähtömaassa, siihen pitäisi saada
muutos. «
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
