Typpilaskeuma kuristaa puuston kasvua Euroopassa

Metsäntutkimuslaitoksen Vesijaon tutkimusmetsä vasemmalla harventamaton oikealla harvennettu metsä metla metsä metsätutkimus metsänhoito puu latva latvus mänty Kuva: Saara Olkkonen

Metsäntutkimuslaitoksen mukaan Euroopassa useiden puiden ravinnetalous on heikentynyt kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Ravinteiden puute heikentää puiden kasvua ja kykyä sitoa ilmakehän hiilidioksidia.

Esimerkiksi männyn fosforipitoisuus on laskenut selvästi parinkymmenen vuoden aikana.

Paheneva fosforipula alkaa pian rajoittaa kasvua monin paikoin Keski-Euroopassa.

Fosforipula on kytköksissä taivaalta satavaan typpeen. Kun typpeä on liikaa, fosfori ei kasville riitä. Se näkyy neulasten värivikoina ja latvusten harsuuntumisena.

Puiden kunnon heikentyessä myös kasvu romahtaa.

Keskieurooppalaiset kuuset voivat paremmin, sillä ne kasvavat vuoristoissa, jossa typpilaskeumat jäävät pienemmiksi.

Suurimmat typpilaskeumat koettelevat Keski- ja Etelä-Eurooppaa. Enimmillään typpeä sataa taivaalta yli 60 kiloa hehtaarille vuodessa. Monin paikoin puusto ei enää käytä laskeutuvaa typpeä, vaan se valuu pohjaveteen.

Suomessa laskeuma on huomattavasti pienempi. Etelä-Suomessa typpilaskeuma on 2–4 kiloa, ja pohjoisessa se jää vajaaseen kiloon hehtaarille.