Harmaahylkeen ja itämerennorpan metsästyskiintiöillä vähennetään hylkeiden kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja

Hallisaaliista noin puolet saadaan keväällä. Kuva: Markku Vuorikari

Harmaahyljettä eli hallia ja itämerennorppaa metsästetään maa- ja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa.

Suomen riistakeskuksen mukaan alkaneen metsästysvuoden kiintiöllä sallitaan yhteensä enintään 375 itämerennorpan metsästys Perämeren–Merenkurkun kannanhoitoalueella. Hallin kiintiö on puolestaan 1 050 yksilöä, joista enintään 350 voidaan pyytää Perämeren–Merenkurkun, 400 Lounais-Suomen ja 300 Suomenlahden alueella.

Molempien hyljelajien kiintiöt ovat samat kuin vuotta aiemmin. Hallia koskevan kiintiöasetuksen puitteissa on voinut metsästää hallia tämän metsästysvuoden aikana elokuun alusta alkaen, mutta itämerennorppia ei ole ollut sallittua pyytää ennen uuden kiintiöasetuksen voimaan tuloa. Elokuun aikana on saaliiksi saatu toistaiseksi kuusi hallia.

Itämerennorpan kiintiömetsästys on sallittu maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti 31.8.2023 alkaen. Syyskauden metsästys keskeytyy vuoden lopussa molempien lajien osalta, kunnes jatkuu jälleen 16.4.–31.7.2024. Hallisaaliista noin puolet saadaan keväällä, kun itämerennorpan osalta huhti-toukokuun saalis on yli 90 prosenttia koko metsästysvuoden saaliista.

Merihylkeiden metsästyskiintiöiden tarkoituksena on estää ja vähentää hylkeiden kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja.

Molempien hyljelajien kannat ovat vahvat ja elinvoimaiset. Vuonna 2022 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa vajaat 37 000 harmaahyljettä. Näistä Suomen merialueella havaittiin yli 17 000 hallia. Vuoden 2021 laskennan perusteella itämerennorpan laskentakanta on Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella noin 11 500 yksilöä.

Heinäkuussa päättyneellä metsästyskaudella halleja saatiin saaliiksi kuusi prosenttia ja itämerennorppia 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.