Venäjän WTO-jäsenyys jättää puutullit varsin korkeiksi

Venäjän puunvienti perustuu havupuulla jatkossa kiintiöihin, jotka määritellään tuojittain vuosien 2004 ja 2007 tuontimäärien perusteella. Koivulla ja haavalla ei ole kiintiöitä.

Venäjällä on oikeus periä tullia kiintiön puitteissa männystä 15 ja kuusesta 13 prosenttia. Koivun tullikatto on seitsemän, haavan viisi prosenttia.

Markkinoillepääsy-yksikön päällikkö Ilkka Saarinen ulkoasiainministeriöstä sanoo, että Venäjällä on oikeus päättää kiintiöt ylittävältä osalta puun tullit vapaasti haluamalleen tasolle.

Saarinen arvioi, ettei Venäjän puuntuonti Suomeen ”ainakaan kovin nopeasti nouse” vuosien 2004 ja 2007 tasoille.

Pyöreää havupuuta vietiin Venäjältä Suomeen vuonna 2004 noin 6 ja vuonna 2007 noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna vienti jäi 0,9 miljoonaan kuutiometriin, joten havupuun tuontikiintiöt tuskin täyttyvät.

Metsäasiantuntija Anu Islander Metsäteollisuus ry:stä sanoo, että EU:n ja WTO:n tavoite on päästä tullittomaan kauppaan Venäjän kanssa. Asia ratkeaa aikanaan vapaakauppaneuvotteluissa. ”Puutullit eivät putoa nollaan, elleivät vapaakaupan neuvottelut johda tulokseen.”

Venäjän viemä energian tuotantoon käytettävä hake on tullivapaata. Saarisen mukaan asiaa varmistellaan vielä EU:n ja Venäjän neuvotteluissa. Sellu- ja paperiteollisuuden käyttämä venäläinen hake on tullivapaata.

EU:n komissio hallinnoi Venäjän puunvientiin liittyviä asioita 13. kesäkuuta annetun asetuksen mukaan. Venäjän duuma käsittelee WTO-jäsenyyttä elokuun puolivälissä, jonka jälkeen sopimus on ratifioitavissa.

Nyt käyttöön otetut tullikatot ja kiintiöt ovat voimassa vuoteen 2015 kestävän siirtymäjakson ajan. Vuonna 2015 ja sen jälkeen jatkuu tuontikiintiöiden jako vanhaan tapaan eli tuoja saa havupuun kiintiönsä kahden aiemman vuoden tuontimäärien mukaan.

Tullit putoavat nollaan ja havupuun kiintiöt katoavat, jos vapaakaupan neuvottelut johtavat tulokseen.

Pieniläpimittainen koivu ehti jo olla tullitonta, mutta nyt Venäjä voi periä siitäkin enimmillään 7 prosentin tullin.

Venäjän puunhankinnan järjestelmä on kärsinyt pahoin puutulleista. ”Sen kunnostus ei tapahdu hetkessä, se vaatii isoja investointeja”, Luhtasela arvioi.

JUHA AALTOILA

Avaa artikkelin PDF