Metsäkeskus kehottaa nuorten metsien hoitoon: Työmäärät syytä kaksinkertaistaa
Nuoriin metsiin kertyy hoitorästejä. Länsi- ja Pohjois-Suomessa tilanne on huolestuttava.Nuorten metsien hoitorästit kasvoivat entisestään metsissä viime vuonna. Monissa maakunnissa työmäärät pitäisi kaksinkertaistaa, kertoo metsäkeskus.
Metsänomistajat huolehtivat taimikoidensa varhaishoidosta hyvin vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Monissa maakunnissa nuorten metsien hoito jäi puoleen metsäneuvostojen asettamista maakunnallisista tavoitteista.
Taimikon varhaishoitoa tehtiin kemeravaroin 42 000 hehtaaria. Lähes saman verran syntyi rästiä, sillä varhaishoidon tavoite oli noin 76 000 hehtaarissa. Eniten raivaussaha pärisi Hämeessä, missä taimikkoalaa perattiin 98 prosenttia asetetusta tavoitteesta. Sen sijaan Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla jäätiin alle kolmannekseen tavoitteesta.
”Länsi- ja Pohjois-Suomessa tilanne on huolestuttava. Metsänomistajien täytyisi löytää lisää aikaa ja aktiivisuutta taimikoiden perkaukseen, muuten vesakko perii ne”, varoittaa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.
Niskanen muistuttaa, että taimikon perustaminen maksaa noin 1 000–1 400 euroa hehtaarilta. Varhaishoito turvaa sijoituksen.
”Taimikon varhaishoito vähentää puuntaimiin kohdistuvaa kilpailua, nopeuttaa niiden kasvua ja pienentää tuhoriskiä. Vesakon perkaaminen, täydennysistutus ja heinäntorjunta sopivat hyvin metsänomistajien itse tehtäväksi työksi”, Niskanen rohkaisee metsänomistajia.
Ohjeiden mukaan jokaisessa taimikossa tulisi tehdä varhaishoito noin viiden vuoden kuluttua taimien istuttamisesta. Luontaisen uudistamisen taimikoissa työ voi odottaa muutaman vuoden enemmän.
”Suomessa uusia taimikoita istutetaan yli 100 000 hehtaaria vuosittain, joten työtä kyllä riittää”, Niskanen sanoo. Kaiken lisäksi taimikonhoito pitäisi toistaa noin 10 vuoden kuluttua. Se takaa onnistuneen ensiharvennuksen.
Nuoria metsiä hoidettiin kemeratuella kuntoon noin 100 000 hehtaaria. Niskasen mukaan tuo työmäärä on varhaishoitoa lähempänä tavoitetta.
”Valitettavasti nuorten metsien hoitotoimet eivät etene ratakiskoilla. Koska varhaishoitoa jää tekemättä, osa nuoren metsän hoitoa on rästitöiden paikkausta.”
Ellei taimikonhoidosta ole huolehdittu, ensiharvennettava leimikko vaatii usein ennakkoraivauksen, mikä syö harvennuksen kannattavuutta.
Rästejä kertyy myös ensiharvennusmetsiin. Ajallaan tehdyt ensiharvennukset ovat ensiarvoisen tärkeitä metsien tulevan tuottokunnon, laadun ja terveyden kannalta.
Suuressa osassa maata ensiharvennusta tehtiin vain puolet alueellisissa metsäohjelmissa asetetuista tavoitteista. Ensiharvennusrästit kasvoivat etenkin Pohjois- ja Länsi-Suomessa. Pirkanmaalla tavoitteesta toteutui vain 42 prosenttia.
Selvästi keskimääräistä ahkerammin harvennuksia tehtiin Itä-Suomessa. Suurin harvennustulos saatiin aikaiseksi Uudellamaalla. Siellä harvennustarve hoitui 70 prosenttisesti.
Metsien hoidon tehostuminen ja ilmaston lämpeneminen ovat lähes kaksinkertaistaneet metsien kasvun 1960-luvun jälkeen. Biotalouden tarvitsevat kasvavat puumäärät edellyttävät metsien hoidosta huolehtimisesta.
Metsäkeskus vertaa toteutumaa alueellisiin metsäohjelmiin, joiden tavoitteena on vastata kasvavaan puun tarpeeseen. Metsäohjelmissa on huomioitu metsäbiotalouden ja puun kysynnän odotukset, mutta myös luonnon monimuotoisuus ja luonnonhoidon tavoitteet.
Ohjelmat on tehty laajassa yhteistyössä maakunnallisten metsäneuvostojen ja metsäalan toimijoiden kanssa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

