Maisematyölupa jarruttaa metsätaloutta

Metsäneuvoja Jukka-Pekka Vapaniemi tarkasteli maisematyölupaa vaatineen hakkuun jälkeä Klaukkalassa Nurmijärvellä viime viikolla. Kuva: Kimmo Haimi

Tietyillä kaava-alueilla vaadittava maisematyölupa jarruttaa metsätaloutta. Mikäli lupa on hinnoiteltu yläkanttiin, se estää heikosti kannattavat hakkuut ja muut toimenpiteet kokonaan.

MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen pitää maisematyölupaa turhana. Se vaan lisää byrokratiaa, hidastaa asioiden etenemistä ja maksaa. Se on tarpeeton luontokohteiden ja maiseman suojelun kannalta, sillä niitä ohjaavat metsä- ja luonnonsuojelulaki.

"Maisematyölupa tuo soppaan yhden viranomaisen lisää. Kunnat haluavat puuttua sillä metsien käsittelyyn metsäkeskuksen ja elykeskusten rinnalla."

Metsänomistajat ovat kokeneet maisematyöluvat epäoikeudenmukaisena senkin takia, että lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain. Jossain lupa hoituu sujuvasti, toisaalla sen saanti taas kestää ja maksaa kohtuuttoman paljon.

Tuollaisilla alueilla metsänomistajan alkaa olla vaikea saada puitaan edes kaupaksi. Ostajat eivät viitsi nähdä niiden eteen vaivaa, kun puut saa muualta helpommalla.

Metsätalouden harjoittajan kannalta maisematyölupa on monella tapaa kiusallinen. Se hidastaa hakkuita ja aiheuttaa kustannuksia.

"Pahimmillaan maisematyöluvan saanti kestää ja kestää. Joskus paperit ovat unohtuneet kasan alle puoleksi vuodeksi", kertoo metsäneuvoja Jukka-Pekka Vapaniemi Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksestä.

"Jos metsänomistaja esimerkiksi herää myymään talvileimikkoa syksyllä, talvi saattaa päättyä ennen luvan saantia."

Maisematyöluvan hinta vaihtelee kunnittain. Halvimmillaan sen saa noin satasella. Keskimäärin se maksaa 300–400 euroa. Sen lisäksi metsänomistaja joutuu maksamaan naapurikuulemisen kulut.

"Ensiharvennusten kannattavuus on niin heikko, että niitä ei maisematyöluvan takia kannata tehdä ollenkaan. Päätehakkuilla luvasta voi joutua maksamaan tuhat euroa."

Vapaniemen mukaan on aika kohtuutonta, että kunta ohjaa ensin virkistyskäyttöä yksityismetsiin ja perii sen jälkeen maksun, jos alueilla haluaa harjoittaa metsätaloutta.

Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus selvittävät parhaillaan tapoja maisematyölupamenettelyn helpottamiseksi ja maisema-arvojen turvaamiseksi. Hankkeesta siis hyötyvät sekä kunnat että maanomistajat ja metsätalouden toimijat.

"Metsät ja kaavoitus -hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa maisematyölupakäytäntöjä ja selvittää tapoja, joilla voidaan edistää maisema-arvojen turvaamista", kertoo ympäristötalouden asiantuntija Tommi Tenhola Tapiosta.

Maisemanhoitoa metsissä halutaan edistään ensisijaisesti vapaaehtoisin toimenpitein. Hankkeen alkuvaiheessa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi tiedonvälityksen ja vuoropuhelun kehittämisen sekä maanvaihtojen mahdollisuuksiin.

”Metsiin kuuluvat luontaisesti erilaiset maisemat, ja metsien monenlainen käyttö on vuosisatojen ajan vaikuttanut suomalaiseen metsämaisemaan. Metsätalouden toimijat haluavat ottaa myös maiseman huomioon omassa toiminnassaan", sanoo erityisasiantuntija Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tapio on syksyn aikana haastatellut noin 30 kuntien edustajaa, sidosryhmien jäsentä ja metsätalouden toimijaa. Haastatteluissa on tullut esille kuntien kiinnostus maisematyölupamenettelyn sujuvoittamiseen. Kunnillekin maisematyöluvasta aiheutuu paljon työtä ja selvitettävää, siksi monissa kunnissa maisematyölupamenettelyä on jo helpotettu.

Maisematyölupaa ei vaadita enää yleiskaavan maa- ja metsätalousalueilta. Virkistysalueilta se voidaan edelleen vaatia. Asemakaava-alueilta se vaaditaan aina.

”Vaikka maisematyölupamenettelyä kevennettiin maankäyttö- ja rakennuslaissa, se koskee yhä noin 2 000:ta voimassa olevaa yleiskaavaa, jos kaavassa niin määrätään”, Tenhola sanoo.

Vaihtoehdot lupamenettelyn sujuvoittamiseen kohdistuvat muun muassa vaikutuksiltaan vähäisiin metsätalouden toimenpiteisiin, maisematyölupamenettelyn päätöksentekoon, hakulomakkeeseen, ennakkoinformointiin, pätevyysvaatimuksiin ja maisematyöluvan kestoon.

"Maa- ja metsätalouden näkökanta pitää saada kaavoituksessa paremmin näkyviin. Jos rajoituksista aiheutuu kustannuksia, niiden korvaukset pitää virtaviivaistaa", Nissinen vaatii.

Nissisen mukaan osa kunnista on yrittänyt ujuttaa lupakäytäntöä takaisin erilaisilla suojelumääräyksillä myös yleiskaavan maa- ja metsätalousalueilla. Samoin virkistysalueille annetut maisematyöluvat ovat saattaneet sisältää kustannuksia nostavia rajoituksia hakkuisiin.