Myyriä on jopa ennätyksellisen paljon, mutta myyräkuumetta vähän –arviolta vain viidennes hakeutuu hoitoon

Erityisesti metsämyyrien kannat ovat nousseet merkittävästi kesän aikana, paikoin jopa ennätykselliselle tasolle.  Kuva: LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Metsämyyrien suuri määrä ei ainakaan vielä näy myyräkuumetapausten lisääntymisenä. Valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin on kuluvana vuonna ilmoitettu hieman yli 800 tapausta, kun tilaston huippuvuosina niitä on ollut yli 2 500.

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi marraskuun alkupuolella, että myyräkannat ovat monivuotisen kannanvaihtelun huippuvaiheessa eteläisen Suomen itäosissa ja Keski-Suomen pohjoisosissa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Myös muualla Oulun eteläpuolisessa Suomessa myyräkannat ovat kuluneen vuoden aikana tuntuvasti runsastuneet.

”Erityisesti metsämyyrien kannat ovat nousseet merkittävästi kesän aikana, paikoin jopa ennätykselliselle tasolle”, johtava tutkija Otso Huitu Lukesta sanoo tiedotteessa.

Pohjois-Suomessa myyriä on Luken mukaan niukasti.

Erityisasiantuntija Liina Voutilainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysuhkien torjunnan yksiköstä kertoo STT:lle, että myyräkuumetapausten huippu ajoittuu yleensä vuodenvaihteen molemmin puolin. Vaikka metsämyyriä onkin paljon, hän ei usko, että tartuntojen määrä nousee loppuvuoden aikana ennätyslukemiin.

Myyrätartuntojen määrään vaikuttaa myös maantiede. Voutilainen sanoo, että eteläisimmässä Suomessa myyräkuumetta esiintyy yleisesti ottaen suhteellisen vähän, koska suurin osa ihmisistä ei juurikaan ole tekemissä myyrien tai niiden jätösten kanssa.

Tartuntojen suurin ilmaantuvuus on Voutilaisen mukaan syksyn aikana ollut Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Savossa myyräkuumetta on kuitenkin esiintynyt melko vähän suhteessa alueellisiin myyräkantoihin. Voutilainen arvelee tämän johtuvan keskimääräistä lauhemmasta syksystä.

”Myyrät ovat pärjänneet tähän asti vielä omissa ympäristöissään, eivätkä ne ole hakeutuneet ihmisten lähettyville ulkorakennuksiin tai seinänraoista sisälle, kuten ne sydäntalvella tekevät.”

Kaikki tapaukset eivät myöskään tallennu tartuntatautirekisteriin. Voutilainen kertoo, että Suomessa tehtyjen serologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että vain viidesosa tartunnan saaneista hakeutuu terveydenhuoltoon.

Käytännössä siis tartuntojen todellinen määrä voi tilastoihin verrattuna olla noin viisinkertainen.

”Se kertoo siitä, että suurimmassa osassa tapauksista oireenkuva on tosi lievä”, Voutilainen sanoo.

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume. Sitä aiheuttaa Puumala-virus, joka tarttuu ihmisiin metsämyyrien eritteiden saastuttamasta pölystä hengitysteitse. Suurin tartuntavaara on esimerkiksi liitereissä ja muissa ulkorakennuksissa, jos metsämyyrillä on niihin pääsy.

Ihmisestä ihmiseen virus ei tartu, eivätkä kaikki metsämyyrät kanna virusta.

Myyräkuumeen yleisimmät oireet ovat päänsärky ja kuume, jotka kuuluvat moneen muuhunkin tautiin. Siksi Voutilainen uskoo, että moni ei edes tiedä sairastavansa tai sairastaneensa myyräkuumetta.

Vakavaan tautiin sairastuu vain harva. Voutilainen kertoo, että joillakuilla ihmisillä on geneettinen alttius sairastua viruksesta vakavasti, minkä lisäksi tupakointi voi altistaa taudin vakavalle muodolle.