Keiteleen Kylävainio arvioi tukin kysynnän vähenevän tänä vuonna – "Tuotantoa rajoitetaan, koska kilpailukyky on heikentynyt"

Sahureiden tila on käymässä ahtaaksi. Sahatavaran hinnat ovat laskeneet ja kilpailukyky heikentynyt, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo. Kuva: Johannes Tervo

Suomalaiset sahat törmäsivät viime syksynä suuriin menekkivaikeuksiin huippusuhdanteen käännyttyä laskuun, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo.

Huippusuhdannetta ei hänen mukaansa kestänyt kuin seitsemän kuukautta.

Sahatavaraa tuotettiin viime vuonna noin 12 miljoonaa kuutiometriä eli jokseenkin saman verran kuin edellisenä vuonna.

Kylävainio arvioi, että tänä vuonna tuotanto jää Suomessa viimevuotista pienemmäksi, vaikka kauppojen teko hintojen laskettua on hieman piristynyt syksyn seisahtuneesta tilasta.

"Sivistynyt arvio on, että sahatavaran tuotanto tippuu johonkin 11–11,5 miljoonaan kuutiometriin. Tuotantoa rajoitetaan, koska kilpailukyky on heikentynyt."

Rajoitukset tarkoittaisivat, että tukin kysyntä vähenee 1–2 miljoonaa kuutiometriä.

Suurista metsäyhtiöistä Stora Enso ilmoitti jo viime vuoden lopulla, että yhtiö varautuu tämän talven aikana lomautuksiin sahoillaan Suomessa.

Keitele Group teki viime elokuun lopussa päättyneellä tilikaudella tuloksen, jota Kylävainio luonnehtii erinomaisen hyväksi.

Erinomaiseen tulokseen avitti sahatavaran 8–9 prosentin hintojen nousu. Suhdannekäänne oli viime syksynä kuitenkin nopea ja nyt hinnat ovat pudonneet huipusta jo noin 10 prosenttia.

"Sahatavaran hinnat ovat tulleet alas kaikilla markkinoilla ja tukin hinta on aivan liian kallis suhteessa tuotteiden hintoihin", Kylävainio kuvaa kilpailukyvyn heikkenemisestä.

Suomalaisten sahojen kilpailuasemaa on heikentänyt myös Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan devalvoituminen vuodentakaisesta.

Pieniä merkkejä tukin halpenemisesta on jo nähty ja suunnan Kylävainio uskoo jatkuvan.

Suomalaisen puumarkkinan toimintaa tai paremminkin toimimattomuutta Kylävainio harmittelee.

Tilastot kertovat, että viime vuonna tukkia ostettiin 2–3 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotista enemmän, vaikka sahatavaran tuotanto pysyi ennallaan.

"Tuskin tukkia on niin paljon varastoon ostettu. On syytä arvella, että tukit ovat menneet sellunkeittoon."

Kylävainion mielestä olisi reilumpaa, jos kuitupuuta tarvitsevat suuret metsäyhtiöt maksaisivat kuitupuusta paremman hinnan ja kannustaisivat näin metsänomistajia puukaupoille.

Nyt sellua keittävät metsäyhtiöt nostavat hänen mukaansa tukin hintaa, jotta saavat kuitupuuta halvalla. Vääristynyt hinnoittelu ajaa itsenäiset sahayritykset ahdinkoon.

Keitele Group ei suunnittele tuotannonrajoituksia.

"Haluamme turvata oman jalostuksen tarvitseman sahatavaran. Siksi meillä on strateginen linjapäätös ajaa aina mahdollisimman täysillä."

Keitele Group jalostaa sahatavaran tuotannostaan noin puolet liimapalkeiksi, tarkkuushöylätyiksi tai sormijatketuiksi tuotteiksi.

"Meillä on vahva usko toimialaan ja että tulevaisuus on jalosteilla."

Kylävainio korostaa, että sahauksen pitää olla kannattavaa. Vasta sen jälkeen voi jalostaa tuotteita.

Tänä vuonna Keitele Group tavoittelee 10 prosentin kasvua ja 300 miljoonan euron liikevaihtoa. Tuotanto nousee yli miljoonaan kuutiometriin, kun Alajärven uusi sahalaitos pääsee täyteen vauhtiin.

Itsenäisistä sahayrityksistä Keitele Groupia suurempi on vain Versowood 1,35 miljoonalla sahatavarakuutiolla. Suomessa suurin sahaaja on Metsä Group liki 1,7 miljoonan tuotannolla. UPM:n yltää samaan kuin Versowood ja Stora Enso 1,1 miljoonaan kuutioon.

Seuraavaksi Keitele Group investoi sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Savukaasupesurien lämpöenergialla ryhdytään kuivamaan sahanpurua ja kuorta myytäväksi voimalaitoksille.

"Vettä poistuu kuoresta ja purusta 70 000 tonnia, mikä vähentää kuljetustarvetta 1 400 rekkakuormaa. Se on iso asia ympäristön kannalta", Kylävainio kehaisee.