Poimintahakkuu vaurioittaa jäljelle jäävää puustoa
Metsälain uudistus vapautti poimintahakkuut vuodenvaihteessa.
Suomen Metsäkeskuksen seurannan mukaan erirakenteisten hakkuiden korjuujälki on suurelta osin luokatonta.
Noin puolet kohteista on vaurioitunut niin pahoin, etteivät ne täytä PEFC-sertifioinnin ehtoja eli puustosta on vaurioitunut yli viisi prosenttia.
”Erirakenteisen puunkorjuun jälki on monin paikoin hurjaa. Monivammaisista kohteista aiheutuu metsänomistajille suuret tappiot”, kertoi tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka Lahdessa järjestetyssä seminaarissa viime viikolla.
Seurannan perusteella joka viides erirakenteiseen metsänkasvatukseen tähtäävä hakkuu paukuttaa lakirajoja.
Onnistuneeksi eli ilman huomautuksia tarkastuksista selvisi vain joka kolmas kohde.
”Jälki ei näytä hyvältä. Vaikka osa hakkuista on lähellä normaalia puunkorjuuta, noin puolella kohteista korjuujälki on sertifioinnin vaatimusta heikompaa.”
Yleisin syy huomautettavaan tai virheelliseen korjuujälkeen on puustovaurioissa. Seuraavaksi listalla ovat liian harvaksi hakkuu ja maastovauriot.
Hostikan mukaan erirakenteisten metsien hakkuista syntyy karkeasti laskien kolminkertainen määrä korjuuvaurioita perinteisiin menetelmiin verrattuna.
”Korjuuvaurioiden riski on niissä selvästi suurempi kuin normaalissa puunkorjuussa. Koneenkuljettajan ammattitaito joutuu tiukoille, sillä monesti korjuuvaurioita on lähes mahdoton välttää.”
Hostikka heittää ilmaan kysymyksen, pitäisikö erirakenteisen metsän korjuussa siirtyä ihan omaan vaurioasteikkoon.
Toisaalta rehellisyyden nimessä kaikkia kohteita pitäisi arvioida samoin perustein.
Seminaariin osallistunut metsänomistaja Jaakko Temmes pohti, pitäisikö erirakenteiseen metsänkasvatukseen tehtävät hakkuut keskittää talveen.
Hostikan mukaan kuusella paras korjuuaika on keväällä, kun maa on jäässä, mutta puun runko sula.
Kyseessä on lyhyt hetki, joten siihen ei voi keskittää kaikkea puunkorjuuta.
Metsälain uudistus antoi metsänomistajille vapauden päättää myös metsän uudistamisesta. Ikä- ja kokorajojen poistuminen on ohjannut osan uudistushakkuista kasvatusmetsiin.
Kasvatusmetsien osuus avohakkuualasta on noussut 11 prosenttiin. Nuorten kasvatusmetsien osalta kyse on kuitenkin vain tuhannesta hehtaarista.
”Osa kasvatusmetsien avohakkuista kertoo kuviokokojen kasvattamisesta. Avohakkuisiin on otettu mukaan esimerkiksi aukon muotoa parantavia kasvatusmetsäkuvioita.”
”Toisaalta osa kasvatusmetsien avohakkuista on tehty rahapulassa. Siinä on kyse omaisuuden rajusta realisoinnista”, sanoi Hostikka.
JARMO PALOKALLIO
Koneenkuljettajan ammattitaito
joutuu tiukoille,
sillä monesti
korjuuvaurioita
on lähes
mahdoton välttää.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
