Metsän jatkuva kasvatusjohtaa myös epäonnistumisiin

Huonosti valittujen kohteiden ja epäonnistuneiden hakkuiden jäljiltä nähdään väistämättä huonokuntoisia eri-ikäisrakenteisia metsiköitä. Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Sauli Valkonen rohkaisee kuitenkin kokeilemaan jatkuvaa kasvatusta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Metsälain uudistaminen poistaa nykyiset metsän uudistamista koskevat ikä- ja kokorajoitukset. Samalla metsän jatkuva kasvatus hyväksytään viralliseksi metsän käsittelymenetelmäksi.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsää hoidetaan poimintahakkuilla. Siihen voi liittyä myös pienaukkoja, mutta pääosin metsä pysyy koko ajan puustoisena.

Nykyisin jatkuvan kasvatuksen käyttö on rajoittunut erikoiskohteisiin. Sitä on käytetty jonkin verran karuilla metsäpohjilla, kallioilla ja maisemakohteissa.

Tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitokselta arvelee, että uusien metsänkäsittelymenetelmien laillistaminen ei muuta käytännön metsätaloutta kovinkaan nopeasti. Siltä osin tulevina vuosina ja vuosikymmeninäkin otetaan vain lyhyitä ja varovaisia askelia.

Kyselyiden perusteella suurin osa metsänomistajista aikoo jatkaa metsien käsittelyä vanhoilla menetelmillä. Etenkin viljelijät ja suurten metsätilojen omistajat pitäytyvät tehokkaissa menetelmissä.

Toisaalta jo nyt monet metsänomistajat ovat kokeilleet vaihtoehtoisia menetelmiä pienillä aloilla ja erikoiskohteilla. Muita suurempaa kiinnostusta jatkuvaan kasvatukseen siirtymiseen on pienten metsätilojen omistajilla.

”Uusissa menetelmissä on sekä todellisia että kuviteltuja ongelmia. Niitä on tapana liioitella tai vähätellä omien mieltymysten ja etujen mukana”, Valkonen totesi Metsätieteen päivässä Helsingissä viime viikon tiistaina.

Valkosen mukaan poimintahakkuiden puunkorjuun järjestäminen ei ole teknisesti ylivoimaista. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että poimintahakkuita tehdään talvileimikoista eikä niistä saa avohakkuun kantohintaa.

”Sekin on selvää, että huippuunsa viritetty puunhankinnan tehokkuus kärsii, jos avohakkuiden määrä vähenee.”

Metsiköiden jatkuvan kasvatuksen onnistumista suomalaismetsissä on epäilty. Valkonen pitää eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta mahdollisena.

”Metsän uudistamisen, kasvun ja puuntuotoskyvyn suhteen erirakenteisen metsän kasvattamisen onnistuminen on mahdollista. Ongelmatonta se ei kuitenkaan ole. Etenkin muutosvaihe tasaikäisrakenteisesta metsästä eri-ikäiseksi on pitkä ja riskialtis.”

”Huonosti valittujen kohteiden ja epäonnistuneiden hakkuiden jäljiltä nähdään väistämättä huonokuntoisia ja tuhojen vaivaamia eri-ikäisrakenteisia metsiköitä.”

Helppoa ei ole metsäammattilaisillakaan, jotka ovat vuosikymmeniä kyseisiä menetelmiä vastustaneet. Niitä on hankala ruveta yhtäkkiä neuvomaan ja suosittelemaan.

”Siltä osin vahvimmat estot näyttävät olevan raukeamassa. Koulutus on käynnissä ja osa metsäammattilaisista on oikeasti mielissään uusista mahdollisuuksista.”

Metsäammattilaisten mielipiteillä on suuri vaikutus metsänomistajien ratkaisuihin. Tuoreiden tutkimusten mukaan vain joka viides metsänomistaja päättää täysin itse esimerkiksi metsän uudistamismenetelmästä.

Valkosen mukaan nykyisen metsänhoidon menetelmät voi syrjäyttää ainoastaan EU:n määräämä avohakkuukielto.

Ilman sitä suurin osa metsänomistajista pysyy vanhoissa menetelmissä.

Avohakkuukielto kuulostaa kaukaiselta, mutta ei silti ole mahdoton. Keski-Euroopassa avohakkuiden vastustus on kovaa.

Eurooppalaisten luonnonsuojelijoiden lähtökohtia ymmärtävä EU voi tehdä päätöksiä, joiden soveltaminen meidän metsätalouteen on hankalaa.

”Toistaiseksi ainakaan minä en näe sellaista edes horisontissa”, rauhoitteli Valkonen.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF