Hirvituhoista on haettu korvauksia yli tuplasti viime vuotta enemmän
Korvaushakemusten määrän kasvua selittävät Metsäkeskuksen mukaan pääosin arviointiin ja korvauslaskentatapaan tehdyt muutokset.
Metsäkeskuksessa on odottamassa noin 140 hirvivahinkoarviointipyyntöä, joista valtaosa ehditään hoitaa kuluvan vuoden puolella. Noin 50 maastoarviointia siirtyy ensi vuodelle, ja niistä ilmoitetaan suoraan maanomistajille. Kuva: Johannes TervoMetsänomistajat ovat hakeneet korvauksia hirvien aiheuttamista metsätuhoista huomattavasti viime vuotta enemmän, Suomen metsäkeskus kertoo.
Suomen metsäkeskukseen on tullut vahinkoarviointipyyntöjä marraskuun puoliväliin mennessä yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Marraskuun puoliväliin mennessä Suomen metsäkeskus on tehnyt vahinkoarviointeja noin 2 640 hehtaarilla, kun viime vuonna vastaavaan aikaan arvioitu määrä oli 1 204 hehtaaria.
Hämeessä ja Uudellamaalla vahinkoarvioita on tehty 29 kappaletta 85 hehtaarilla, vastaava määrä viime vuonna oli 12 kappaletta 31 hehtaarilla. Pohjanmaalla arviointeja on tehty tänä vuonna 20 kappaletta, kun viime vuonna arvioita tehtiin ainoastaan 3 kappaletta.
Korvaushakemusten määrän voimakasta kasvua selittävät Metsäkeskuksen mukaan pääosin hirvivahinkoarviointiin ja korvauslaskentatapaan keväällä tehdyt muutokset, joiden on arvioitu nostavan tuhojen korvaustasoa noin neljänneksellä edellisvuosista.
Eniten vahinkojen maastoarviointeja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Vähiten korvauksia on haettu Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Suomen metsäkeskus jatkaa hirvivahinkoarviointeja tänä vuonna niin kauan, kun se on maastossa mahdollista. Osa maastoarvioinneista siirtyy vuoteen 2018.
Metsäkeskuksessa on odottamassa noin 140 hirvivahinkoarviointipyyntöä, joista valtaosa ehditään hoitaa kuluvan vuoden puolella. Noin 50 maastoarviointia siirtyy ensi vuodelle, ja niistä ilmoitetaan suoraan maanomistajille.
"Vahinkoarvioinnin siirtyminen ensi vuoteen ei vaaranna korvauksen saamista. Metsänomistajan korvaussumma saattaa myös kasvaa, jos hirvet aiheuttavat arvioitavaksi tulevalla alueella lisää tuhoja tulevana talvikautena", Suomen metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka sanoo tiedotteessa.
Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti 1-3 metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Korvausta tuhoista voi hakea, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen. Maanomistaja voi itsekin ennalta määrittää korvaussumman suuruutta ja korvauskelpoisuutta Tapio Oy:n ja Metsäkeskuksen uuden hirvivahinkolaskurin avulla.
Lue lisää:
Hirvet närästävät Pohjanmaalla –"Korkea hirvikanta tekee metsätaloudesta puuhastelua"
Lampaanrasvalla hirvituhot kuriin? "Meillä Lukessa on tehty siitä ihan laajamittaiset kokeet"
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
