Sveaskogpudottaisi avohakkuun ikärajaa

Ruotsin valtion metsiä hallinnoiva Sveaskog haluaa alentaa metsän uudistamisen alaikärajoja, kertoo Land-lehti. Metsäntutkija vastustaa ajatusta.

Ruotsin metsähoitolaista löytyvät puuston alaikärajat uudistamishakkuille maan eri osiin kasvupaikkatyypeittäin. Kasvupaikat on määritelty puun pituuskasvun potentiaalin perustuen. Mitä lyhemmäksi pituuskasvu jää, sitä korkeampi on uudistushakkuun alaikäraja.

Metsäviranomainen eli Skogsstyrelsen on nyt Sveaskogin ja tutkijoiden välissä tuomarina.

”Sveaskog haluaa nyt laskea uudistamiskypsyyden rajan pohjoisessa samalle tasolle kuin etelässä. ”Katsotaan ensi vuonna. Asia on monimutkainen ja meidän täytyy analysoida, onko tälle perusteita”, sanoo johtaja Göran Rune Skogsstyrelsestä.

Sveaskogin metsäpäällikkö Herman Sundqvistin mukaan on perusteetonta pitää uudistuskypsyyden ikärajaa esimerkiksi 80 vuodessa neljässä pohjoisimmassa läänissä, jos Taalainmaalla saa hakata vastaavan kasvupaikan puuston 70-vuotiaana.

Hänen mukaansa nyt ei saa hakata 70 vuoden ikää hipovia metsiä, joissa on paljon järeää puuta ja pääoman korko huonompi kuin monissa nyt hakattavissa vanhemmissa metsissä.

Tutkija Lars Lundqvist pitää Sveaskogin vaatimusta epäjohdonmukaisena. Hän ehdottaa uudistusiän rajan nostoa tuotannon maksimoimiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.

”Kuulostaa pahalta, kun toisaalta halutaan lisätä kasvua supertaimilla ja lannoituksilla ja sitten toisaalta halutaan pudottaa metsän uudistuskypsyyden alaikärajoja.”

Hänen mukaansa paras keino lisätä puuntuotantoa on antaa puiden kasvaa pidempään. Lain alaikärajalla metsänsä aukoksi hakkaava hyödyntää vain 80 prosenttia kasvusta.

”Sitä paitsi metsän kasvatus nykyisiä uudistamisen alaikärajoja pitempään vähentää tarvittavia hakkuun pinta-aloja. Tämä lisää vanhoja metsiä ja luontoarvoja.”

Lundqvist ihmettelee, kuinka hiljaa luontojärjestöt ovat olleet asiasta.

MT

Avaa artikkelin PDF