Kehno talvi näkyy hakatuissa metsissä painaumina, ylileveinä ajourina ja hukattuna puuna – "Reklamointi on ollut henkisesti raskasta", metsänomistaja sanoo

"Ojiin oli laitettu puutavaraa ylityksiä varten, mutta puutavaraa ei ollut poistettu hakkuun päätteeksi. Poistin ne itse", kertoo metsänomistaja Risto Kemppainen. Kuva: Lari Lievonen

Metsänomistaja Risto Kemppainen kävi korjuun aikana leimikolla, korjuujäljen laatu paljastui myöhemmin. Kuva: Lari Lievonen

Talvi oli eteläisessä Suomessa sen verran kehno, että sääolosuhteista johtuen metsänomistajat löytänevät leimikoiden puustosta ja maastosta aiempaa enemmän korjuuvaurioita, MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala arvioi.

Hän kehottaa metsänomistajia lähettämään tiedon moitteista kirjallisesti puunostajalle heti, kun vauriot on havaittu. Silloin tulee dokumentoitua, milloin reklamaatio on tehty, eikä asia pääse vanhenemaan.

On toki huomioitava, että pohjoisessa syvän lumen aikaan hakatun leimikon tilanne paljastuu vasta myöhemmin keväällä, sanoo Rintala.

Kun metsänomistajalle on luovutettu mittaustodistus, hänellä on 14 vuorokautta valitusaikaa, jos hän ei ole tyytyväinen mittaustulokseen. Jos todistus on toimitettu sähköpostitse tai postitse, on reagointiaikaa 21 vuorokautta. Jos metsänomistaja ei reagoi millään tavalla, mittaustulos katsotaan hyväksytyksi.

Korjuujäljen ja muiden puukaupan sopimusehtojen reklamointiajat riippuvat puukauppasopimuksen ehdoista. Joissain sopimuksissa mittaustodistuksen hyväksyminen tarkoittaa samalla hakkuuseen liittyvien toimien hyväksymistä.

Toisissa puukauppasopimuksissa korjuujäljen reklamoinnilla on oma aikarajansa.

Taipalsaarelainen Risto Kemppainen teki pystykaupat vuonna 2017 havupuuvaltaisen kuvion harvennushakkuusta Stora Enson kanssa.

Harvennushakkuun lisäksi sovittiin muun muassa, että harvesteri hoitaisi naapurikuvion nuoren metsän hoidon ja että ajokoneella ajettaisiin Kemppaisen hankintapuut pinoon.

Metsätila sijaitsee Kiteellä. Kemppainen on tehnyt siellä itse paljon metsänhoitotöitä sekä jonkin verran hankintahakkuita.

Kyseessä oli talvikorjuukohde. Ensin näytti siltä, että korjuu olisi ajankohtainen jo vuoden 2018 talvella. Hakkuu kuitenkin siirtyi vuoden 2019 maaliskuulle.

"Urapainaumia syntyi monin paikoin. Ojiin oli laitettu puutavaraa ylityksiä varten, mutta puutavaraa ei ollut poistettu hakkuun päätteeksi. Poistin ne itse. Metsästä löytyy myös yhä ainespuumitat täyttävää puutavaraa", Kemppainen moittii ojitetun kohteen korjuuta.

Nuoren metsän hoito näytti tarkoittaneen käytännössä vain puuston päälle ajamista harvesterilla, hän jatkaa harmin aiheiden luettelemista. Paikoin ajourien leveys hipoi kuutta metriä ja kannot oli jätetty todella korkeiksi.

Lopulta myös hankintapuu oli päätynyt samaan pinoon polttopuiden kanssa.

Kemppainen kertoo, että hän kävi korjuun aikana leimikolla, mutta silloin ei mikään pistänyt silmään. Tilanne paljastui vasta myöhemmin.

Asioita on yritetty sovitella jälkikäteen Stora Enson kanssa.

Itä-Suomen hankinta-alueen Kiteen tiimin ostopäällikkö Antti Tolvanen kertoo, että he ovat tarjonneet painaumien tasausta, tukkeutuneiden ojien siivoamista, taimien istuttamista yhden ylileveän ajouran kohdalle sekä hankintapuiden lähikuljetusta.

Hän myös toteaa, että esimerkiksi polttopuiden sekaan joutuneista hankintapuista on maksettu ainespuun hinta sovitusti.

"Me haluamme hoitaa tämän tyylikkäästi loppuun ja löytää sovun. Valitusasiat käydään aina tapauskohtaisesti läpi."

Tolvanen taustoittaa tilannetta yhtiön näkökulmasta ja kertoo, että nuoren metsän hoitokohteen piti olla ennakkoraivattu, jotta koneellinen korjuu olisi ollut mahdollinen. Ennakkoraivausta ei ollut tehty, joten sovittiin, että kuvion läpi hakataan yksi ura ja korjataan korjattavissa olevat rungot.

Kemppainen kommentoi väitettä ja toteaa, että kolmasosa kuviosta oli ennakkoraivattu.

Metsäkeskuksen asiantuntija kävi tekemässä viime kesänä korjuujälkitarkastuksen yhdellä kuviolla.

Tarkastus ei kiistaa selvittänyt. Metsäkeskuksen raportin mukaan lakirajoja ei ollut rikottu, vaikka raporttiin kirjattiin, että tarkastetulla kuviolla oli runsaasti puusto- ja maastovaurioita sekä todettiin, että kohde oli harvennettu liian harvaksi.

Puunostaja ja -myyjä ovat päässeet sopuun osasta asioista, osasta ei.

Seuraavan pystykaupan solmiminen hirvittää Kemppaista, ensimmäinen kokemus on tuottanut niin paljon pahaa mieltä ja lisätöitä.

"Puukauppasopimuksen solmimisvaiheessa puunmyyjä voisi tietysti määritellä lisäehtoja. Mutta pelkona on, että kauppoja ei tule ensinkään, jos määrittelee kovat ehdot."