
Tutkimus: Monet linnut runsastuvat tulevaisuudessa, mutta kolmannes Suomen lintulajeista on vaarassa
Lintulajien tulevaisuuden määrien ennustaminen on vaikeaa, mutta tuore väitöskirjatutkimus selvitti 120 lintulajin näkymiä 2050-luvulle.
Riekko on yksi niistä lajeista, jotka tulevat luultavasti vähenemään 2050-lukuun mennessä. Kuva: Arto KomulainenLintulajien tulevaisuuden esiintymiä on vaikea arvioida, selviää Sirke Piiraisen väitöskirjatutkimuksesta.
”Tulevaisuuden muutosten ennustaminen osoittautui vaikeaksi, varsinkin mitä alueellisesti tarkempia ennusteita yritettiin tehdä. Tulevaisuuden ennustaminen luotettavasti on hankalaa, mutta ennakointi ja ennaltaehkäisy ovat yleensä kustannustehokkaimpia toimia luonnonsuojelussakin”, Piirainen toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Ennusteiden avulla voi arvioida tulevia uhkia ja vaarassa olevia lajeja. Siten lajien säilymistä edistäviä toimia voi tehdä jo etukäteen.
Piirainen teki väitöskirjassaan ennusteet 120 pohjoiselle lintulajille. Suurin osa niistä tulee runsastumaan 2050-luvulle mentäessä, jos ilmasto lämpenee ennakkoarvioiden mukaisesti. Linnut myös siirtyvät vähitellen pohjoisemmaksi.
”Monet runsastuviksi ennustetuista lajeista ovat eteläisiä lintuja, kuten mustarastas, jotka luonnollisesti levittäytyvät pohjoisemmaksi. Suomenkin lintukannat saattavat siis saada täydennystä tulevaisuudessa. Toisaalta etelämpänä Euroopassa samat lajit tulevat luultavasti vähenemään”, Piirainen pohtii.
Pohjoisen lajit eivät pääse pakenemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpenemistä uusille alueille, sillä pohjoisessa vastassa on Jäämeri. Kuva: Saara LaviKaikille lajeille tulevaisuus ei ole yhtä valoisa. Noin 30 prosenttia tutkimuksen lajeista tulee luultavasti vähenemään seuraavien vuosikymmenten aikana.
Etenkin pohjoisen tunturi- ja suolajit, kuten riekko ja pikkukuovi, tulevat vähenemään. Tällaiset lajit eivät voi siirtyä ilmaston lämmetessä enää pohjoisemmaksi, koska siellä vastassa ovat Jäämeri ja tuntureiden laki.
Pohjoisen tunturi- ja kosteikkolajien ainoa vaihtoehto vaikuttaa olevan muuttuviin oloihin sopeutuminen. Olosuhteet pohjoisessa voivat kuitenkin muuttua niin nopeasti, etteivät lajit ehdi sopeutua niihin.
”Onneksi voimme kuitenkin kansallisella tasolla helpommin vaikuttaa maankäyttöön ja sitä kautta parantaa lajien mahdollisuuksia sopeutua tulevaan, esimerkiksi ennallistamalla lajien, kuten riekon, elinympäristöjä”, Piirainen sanoo.
Tutkimus ei huomioinut maankäytössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi hakkuiden väheneminen tai viljelykasvien vaihtuminen pelloilla vaikuttavat lintulajien runsauteen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





