Sahatavaran ja sellun kiito jatkuu – hinnat jälleen nousussa notkahduksen jälkeen

Suomalaisen sahatavaran viennin arvo nousi viime vuonna 2,6 miljardiin euroon edellisvuoden 1,6 miljardista eurosta. Kuva: Sanne Katainen

Suomalaisen sahatavaran vientihinnat laskivat viime vuoden lopulla. Nyt hinnat ovat jälleen nousussa. 

Sahatavaran vienti kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuodesta 8,7 miljoonaan kuutiometriin. 

Sahatavaran tulevia hintoja ennustava futuurihinta Yhdysvalloissa on ollut viime aikoina samalla tasolla kuin se oli viime vuoden huhtikuussa ennen toukokuun liki 1 700 dollarin huippua. 

Havupuusellun hinta on kohonnut Euroopassa viime viikkoina 1 325 dollariin tonnilta eli liki ennätystasolle. 

Kiinassa sellun hinnat ovat nousseet alkuvuonna. 

Sahatavaramarkkinoilla on odotettavissa jopa 20 prosentin hintojen korotuksia kevään aikana, arvioi Danske Bank metsäalan suhdannekatsauksessaan.

Sellun hinnat ovat jälleen kipuamassa Euroopassa ennätystasolle pienen notkahduksen jälkeen, katsauksessa todetaan.

Samalla kuitenkin muistutetaan, että epävarmuutta talouden kehitykseen ja ennusteisiin luo Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja epävarmuus voi merkittävästi leikata kulutusta ja latistaa investointihaluja.

Energian hintojen kohoaminen nostaa edelleen kustannuksia puunkorjuussa ja kuljetuksissa. Kallis sähkö ja kaasu heikentävät paperien tuotannon kannattavuutta.

Norjalainen Norske Skog ilmoitti keskiviikkona keskeyttävänsä paperin tuotannon Itävallassa sijaitsevalla Bruckin tehtaallaan. Syynä on kaasun hinnan jyrkkä nousu.

Italialaisten paperintuottajien yhdistyksen Assocartan mukaan useat maassa toimivat paperintuottajat ovat rajoittamassa väliaikaisesti tuotantoa kalliin kaasun vuoksi.

Puuvirran loppuminen Venäjältä Suomeen saattaa aiheuttaa Danske Bankin mukaan nousupaineita kuitupuun hintaan ympäri Pohjanlahden aluetta, missä valmistaudutaan jo Metsä Groupin biotuotetehtaan käynnistymiseen vuonna 2023.

Kaikki kolme suurta metsäyhtiötä Stora Enso, UPM ja Metsä Group ovat ilmoittaneet puun ostojen keskeyttämisestä Venäjältä.

Suomeen tuotiin puuta ja haketta ulkomailta Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna yhteensä 12,5 miljoonaa kuutiometriä. Määrästä Venäjältä oli lähtöisin 74 prosenttia eli 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Tuontipuusta Virosta tuli 12 prosenttia ja Latviasta 9 prosenttia.

Sahatavaramarkkinoilla Venäjän hyökkäyssota on aiheuttamassa isoja muutoksia.

Sahateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan Venäjä ja Valko-Venäjä ovat myyneet EU-maihin ja Britanniaan sahatavaraa noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kun mukaan luetaan Ukrainan viemä 1,5 miljoonaa kuutiometriä, määrä nousee noin 9 miljoonaan kuutiometriin.

Lisäksi venäläisellä Ilim Groupilla on Saksassa sahat Wismarissa ja Landsbergissa. Wismarissa toimiva saha on Euroopan suurimpia.

Sahatavaramarkkinoita seuraavan Holzkurier-verkkosivuston mukaan Ilim Groupin kyseiset sahat tuottivat sahatavaraa viime vuonna noin 1,7 miljoonaa kuutiometriä.

Ilim Groupista puolet omistaa yhdysvaltalainen International Paper. Ilim Group tuottaa myös markkinasellua 2,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Danske Bank toteaa, että on vaikea arvioida, kuinka Ukrainan kriisitilanne vaikuttaa Ilim Groupin toimintoihin.

Venäläisen, valkovenäläisen ja ukrainalaisen tarjonnan hiipuminen voi eittämättä nostaa sahatavaran hintoja merkittävästikin Euroopassa.

Venäläiset sahayritykset pyrkivät nyt Euroopan sijasta lisäämään myyntiä Kiinaan, mikä on ollut venäläisille tärkeä vientikohde jo aiemminkin.

Ruplan rajun heikkenemisen vuoksi eurooppalaisen sahatavaran kilpailukyky verrattuna venäläiseen on huvennut Kiinan markkinoilla.

Venäjältä Eurooppaan myyty sahatavara on pääosin valmistettu maan länsiosissa, mistä sahatavaravirran kääntäminen Kiinaan voi aiheuttaa logistisia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii investointeja.

Danske Bankin katsauksessa todetaan, että Venäjän sisäinen sahatavaran ja puutuotteiden kulutus on ollut noin 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Venäjän talouden heikentyessä kulutus maassa mitä ilmeisimmin laskee, mikä myös lisännee vientiä Kiinaan.

Suomesta Kiinaan myytiin sahatavaraa enimmillään 1,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuonna määrä jäi 0,7 miljoonaan kuutiometriin ja tänä vuonna sen voi olettaa jäävän vielä pienemmäksi.

Yhdysvalloissa sahatavaran kysyntä on jatkunut hyvänä ja hinnat ovat olleet nousussa.

Sahatavaran tulevia hintoja ennustava höylätyn kakkosnelosen futuurihinta Chicagon raaka-ainepörssissä on ollut viime aikoina noin 1 200–1 300 dollaria tuhatta lautajalkaa kohti. Samalla tasolla se oli viime vuoden huhtikuussa ennen toukokuun liki 1 700 dollarin huippua.

Havupuusellun hinta on kohonnut markkinoita seuraavan Foexin mukaan Euroopassa viime viikkoina 1 325 dollariin tonnilta eli liki ennätystasolle.

Useat sellun tuottajat ovat ilmoittaneet 50 dollarin korotuksista maaliskuulle.

Myös Kiinassa sellun hinnat ovat nousseet.

Vahvalle sellumarkkinalle Danske Bank näkee useita syitä. Kiinalaiset paperitehtaat vähensivät viime vuonna sellun ostojaan 9 prosenttia. Nyt he ovat lisäämässä ostoja.

Länsi-Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa ja Yhdysvaltain luoteisosissa suurtulvat katkoivat viime vuoden lopulla kuljetusyhteyksiä ja rajoittivat sellun tarjontaa.

Havusellun vuosituotantokapasiteetti on vähentynyt vuosina 2019–2021 maailmanlaajuisesti 625 000 tonnia, kun tehtaita on suljettu tai muutettu tuottamaan esimerkiksi revinnäissellua eli fluffia.

Paperi- ja sellumarkkinoita seuraavan PPPC:n mukaan havusellun tuotantokapasiteetti kasvaa vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 4,5 prosenttia eli 1,3 miljoonaa tonnia. Suurimmat investoinnit ovat Metsä Groupin biotuotetehdas Kemissä ja Paper Excellencen tehdas Prince Albertissa Kanadassa.

Maailmantalouden epävarmuuksista huolimatta Danske Bank pitää sellun ja varsinkin havusellun markkinanäkymiä valoisina.

Lue lisää:

Ruotsin metsäteollisuus ylsi ennätysvientiin – "Odotettu pandemiasta toipuminen jää luultavasti tapahtumatta"

Kaasusta tuli liian kallista – Norske Skog pysäytti paperitehtaan Itävallassa